Mutta kuka keittäisi kahvit?

Kuinka moni tietää sen tunteen kun on niskalimassa raatanu perheen eteen?Pessy pyykkiä muutaman vuoren verran, siivonnu kämpän ja laittanu viikon ruuat, että miehen on helppo ottaa eväät töihin.

Kuinka moni tietää sen tunteen kun odottaa yhtä pientä vastapalvelusta ja se sivuutetaan kuin sitä ei olis ollutkaan?

Meillä on eletty taloudellisesti hieman tiukkia aikoja. Mutta oon silti niin kiitollinen, että mieheni käy töissä ja elättää perheen vaikka välillä vähän tiukkaa onkin.

Teen mielelläni kotitöitä ja hoidan kodissa muutenkin kaikki sisätyöt, mutta jos sen kerran pyydän että mulle keitetään kahvit sillä aikaa kun käyn kaupoilla ja tää ei toteudu niin voin kertoa että kiukuttaa.

Mutta elämässä eteenpäin ja lisää haleja.