Musiikin merkitys sosiaalityössä ja sosiaalialalla

yhteinen sävel
välissämme
ei enää solmuja
nuottiviivastossamme
sillä nuottimme asettuvat siihen
hitaasti mutta varmasti
muodostaen oikean soinnun

aivan kuin nuottimme saavuttaisivat
vihdoin ja viimein
yhteisen harmoniansa

soidessaan luovat
kauniin melodian

huomaan
luottavaisin mielin
kun hyräilet
hiljaa hymyillen
sormenpää pöytää vasten
kevyesti tahtia naputtaen

lauloit

yhteistä melodiaamme

uskalsit luottaa

 

 

 

Lueskelin tuossa taannoin mielenkiintoista nettikeskustelua musiikin merkityksestä erilaisissa asiakastilanteissa sekä sosiaalityön kentällä. Keskustelu herätti minussa itsessänikin ajatuksia siitä, miten voisi tulevaisuudessa hyödyntää itsekin esimerkiksi musiikin voimaa sekä taiteellisuutta omassa työssään. Useilla aloilla luovien menetelmien käyttäminen ja merkitys ovat niin suuressa roolissa, että työn tekeminen ilman omaa luovuuttaan on liki mahdotonta. Itselläni tulee mieleen tällaisista aloista muun muassa musiikin- ja kuvataiteen opettajan ammatit sekä erilaiset taideterapiamenetelmät.

Lukemassani keskustelussa esille nousi se, miten paljon luovuutta jo pelkkä asiakastapaaminen vaatii. Asiakastilanteissa täytyy osata luova ajattelu, sillä tarkalla kaavamaisuudella ei asiakaskohtaamisissa pitkälle pötkitä. Se miten kohtaa asiakkaan, miten aloittaa keskustelut vaikeistakin asioista, miten jäsentää kysymykset sekä suunnittelee asiakastapaamisen vaatii luovan ajattelun taitoa.
Etenkin lasten kanssa tehtävä sosiaalityö vaatii runsaastikin pelillisyyttä, leikillisyyttä sekä kykyä heittäytyä mukaan lapsen maailmaan.

Lukemassani keskustelussa käsiteltiin varsinkin musiikin merkitystä erilaisissa sosiaalityön työtehtävissä. Esille nousi erityisesti lasten- ja nuorten kanssa tehtävä työ sekä päihdekuntoutus. Etenkin nuorille musiikki voi olla se kantava voima, jonka läpi jaksaa ankeimmatkin hetket.

Esimerkiksi laitoksissa kuunneltava musiikki voi rauhoittaa vaikkapa ahdistuksesta tai muusta mielenterveyden ongelmasta kärsivää nuorta. Myös omien vihantunteiden sekä agressioiden purkaminen onnistuu tunteikkaan musiikin avulla. Etenkin monien rap-artistien sanoitukset ovat kantaaottavia, ja näin ollen voivat olla vaikeita asioita kokeneille nuorille samaistuttavaa kuunneltavaa. Voi tuntua lohdulliselta kuunnella kappaletta, joka jollain tapaa on kytköksissä oman elämän kiperiin käännekohtiin. Musiikki voi olla henkireikä, inspiraation herättäjä, rauhoittava lohtu tai voimauttavaa ja asiakasta vahvistavaa. Musiikin kuuntelu tai luominen auttaa myös selviytymään erilaisista vakavistakin elämän kriisitilanteista.

Musiikilla on tutkitusti mielenterveyttä kohentava vaikutus. Esimerkiksi laulaminen on psyykeelle ja mielenterveydelle hyväksi, ja tästä syystä erilaisissa sosiaali- ja terveysalan ohjaustilanteissa (esimerkiksi lastensuojelulaitoksissa, kehitysvammatyössä, vanhustyössä jne) laulamista ja musisointia kannattaakin ehdottomasti käyttää välineenä. Luovat menetelmät eivät toki kaikille sovi, eivätkä kaikki koe esimerkiksi laulamista omana juttunaan. Yhteinen musisointi tai taiteilu kuitenkin monissa tilanteissa voi parantaa yhteishenkeä, luoda uusia ystävyyssuhteita, parantaa psyykkistä terveyttä sekä rakentaa luottamusta työntekijöitä kohtaan.

Musiikilla on kantava sekä terapeuttinen vaikutus monissa eri tilanteissa. Sosiaalityössä musiikki voi olla hyvä jäätä murtava keskustelunavaus, sellainen yhdistävä tekijä, joka luo luottamusta asiakkaan ja työntekijän välille. Omasta lempiartistista tai lempimusiikista puhuminen tuo varmasti iloa ja rentoutta asiakkaan vaikeidenkin ongelmatilanteiden äärellä. Mukavista asioista puhuminen ja kyseleminen varmasti helpottaa tiettyjä työntekijän ja asiakkaan välillä vallitsevia jännitteitä ja luo asiakkaallekin helpommin lähestyttävän kuvan sosiaalityöstä.

Sosiaalityössä ja sosiaalialalla ylipäätäänkin tulisi mielestäni ehdottomasti kannustaa asiakasta taiteellisten harrastusten tai musiikin pariin.Etenkin sellaisissa tilanteissa, kun asiakas on itsekin hieman hukassa ja vailla päämäärää, voi uusi harrastus taiteen parissa avata täysin uusia ovia. Hienoina esimerkkeinä julkisuuden henkilöistä ovat esimerkiksi Mikael Gabriel, joka on avoimesti kertonut vaikeasta taustastaan mediassa. Kyseinen artisti on siis elävä todiste siitä, kuinka inspiraatio musiikkia kohtaan voi avata elämään täysin uusia ulottuvuuksia.

Keskustelua lukiessa sydäntäni lämmitti erityisesti se, kuinka eräs työntekijä kertoi asiakkaan soittaneen hänelle omia kappaleitaan. Mielestäni jo tämä itsessään kertoo onnistuneen luottamussuhteen muodostamisesta, jos asiakas kokee voivansa avata omaa maailmaansa työntekijälleen henkilökohtaisten itse tekemiensä kappaleiden muodossa.
Juuri tällaista omasta mielestäni onnistuneen sosiaalityön tulisikin olla.

Onko sulla kokemusta musiikin voimasta ja mahdollisuuksista sosiaalialan kentillä?