A week from hell…

Jos haluat tavata jonkun, joka pystyy korjaamaan minkä tahansa epämieluisan tilanteen, joka pystyy tekemään sinut onnelliseksi riippumatta siitä mitä muut sanovat tai uskovat, katso peiliin ja lausu tämä taikasana: HEI. -Richard Bach-

 

Tähän mä haluaisin uskoa, mutta… Edellisviikko oli kyllä aivan jostain todella syvältä. Olen aina epäillyt että minulla on keskimääräistä huonompi tuuri monien asioiden suhteen, mutta en ole halunnut uskoa sitä. Nyt uskon.

Tämä huonon onnen viikko alkoi oikeastaa orastamaan jo Malesiasta paluun jälkeen. Eräänä iltana huomasin meidän parvekkeen olevan täynnä kaikenlaista pikku otusta jotka pyrkivät myös sisälle. Sain tietty alkuun sellaisen mentaalikohtauksen. Seuraavana päivänä raahauduin kauppaan ostamaan kaikenlaisia myrkkyä jotka dumppasin parvekkeelle niin, että olisi voinut luulla jonkun myrkkyrekan kaatuneen sinne. Illalla kuitenkin totesin, että näistä myrkyistä ei näytä olevan mitään iloa. Tämän jälkeen olin yhteydessä välittäjään, joka lupasi ilmoittaa building managementiin. Pian ilmoitettiinkin, että myrkyttäjä tulee seuraavana päivänä (perjantaina) kello 14. Olin tyytyväinen. Perjantai koitti ja kello tuli 14. Sitten kello oli 15 eikä ketään näy eikä kuulu… Yhteydenotto välittäjään, joka kertoi ötökkä-expertin olevan matkalla. Pian kello olikin jo 17 eikä edelleenkään ketään näy eikä kukaan ole. Laitoin tämän jälkeen varsin iloista viestiä välittäjälle, joka lupa seuraavalla viikolla hoitaa asian. Olin lievästi sanottuna ärsyyntyny. Onneksi sentään oli viikonloppu tiedossa. Lauantaina sitten olimme lähdössä ulos n. klo 14 jolloin ötökkä-expertti yllättäin ilmestyi ovelle. Olin toki tyytyväinen että tyyppi tuli hoitamaan ongelman. Viikonloppu sujuikin melko mukavasti.

 

Maanantaina sitten päätimme mennä käymään maahanmuuttovirastossa jossa mies hoito työlupa-asiaa ja minun oli tarkoitus hakea pidennystä oleskelulupaani. Perille päästyämme menin tiskille kyselemään oleskeluluvan pidennyksestä mutta virjailija ohjasi minut ottamaan vuoronumeron. Menin laitteen luo, mutta laite ei toiminut. Palasin takaisin tiskille ja yritin kysyä, että miksi ohjaat ottamaan vuoronumeron kun näet, että laite ei toimi. Naikkonen ohjasi minut istumaan ja odottamaan. Kaikki tämä keskustelu käytiin siis lähinnä elekielellä koska miksi kukaan maahanmuuttovirastossa nyt englantia puhuisi? Siinä sitten ihmettelin ja odottelin, tiskit olivat tyhjinä ja virkailijat hörppivät kahvejaan. Kukaan ei siis tehnyt MITÄÄN. Noh, hetken kuluttua joku tyyppi ilmestyi avustamaan miestä tämän KITAS asiassa ja kysyttiin toki samalla, että kykeneekö auttamaan myös minun hakemuksessani. Tyyppi lupasi auttaa ja kävi ottamassa kopion passistani sekä lentolipuista ja toi minulle kaavakkeen täytettäväksi. Tämän jälkeen tyyppi otti paperit ja sanoi hoitavansa asian. Olin yllättynyt koska kuvittelin, että minunkin pitäisi olla todistamassa olemassa oloni. Lähdin taxilla kotiin ja mies lähti kuljettajansa kanssa töihin. Illalla sitten tyyppi joka oli ottanut asiani hoidettavakseen laittoi sähköpostin: Sinulla on visa on arrival joka on voimassa kuun loppuun, muistathan uusia viisumin tämän jälkeen. WHAT the F***! Kait mä nyt tiedän että mulla on visa on arrival! Vastahan mä viikko sitten tulin lentokentältä! AAARGGHHH! Eli asia ei hoidukaan… Ei muuta kuin visiteeraamaan Singaporeen taas loppukuusta.

 

Tiistaina sitten oli tarkoitus jonkun tulla välittäjätoimistosta tuomaan papereita täytettäväksi jotta pääsisimme käyttämään tenniskenttää ja vesipuistoa. Tapaamisen piti olla klo 12. Yhtään en yllättynyt kun ketään ei näkynyt kello 14. Taas. Noh, laitoinpa jälleen viestiä välittäjälle ja kerroin olevani seuraavan kerran kotona klo 14. Välittäjä lupasi, että paperit tuodaan tällöin täytettäväksi. Vihdoin klo 14.30 joku suvaitsi saapua ja saatiin asia hoidettua. Keskiviikkona oli tarkoitus taas jonkun tyypin tullan asentamaan joku boxi makuuhuoneeseen, jotta saadaan kanavat kunnolla näkyviin. Tapaaminen oli tällä kertaa klo 16. Ajattelin aikani kuluksi lähteä ennen tätä kiertelemään kauppakeskukseen. Tunnin verran ihmeteltyäni kengät alkoivat ikävästi hiertämään ja päätin palata kotiin. Kappas vain, klo 15 ovikello soi ja asentaja on oven takana. Olin hieman hämilläni ja pienesti taas ärtynyt sillä jos en olisi ollut kotona sattumalta tuolloin, niin asia olisi taas jäänyt hoitamatta. Ihan jotta ei vielä olisi tarpeeksi ärsyttänyt, niin päätti nettikin kosahtaa. Onneksi oli puhelimen netti joka kuitenkin toimii asunnossamme vain ja ainoastaan siivouskomerossa… Illalla sitten komerossa katselin sähköpostia josta ilokseni huomasin, että Jenkeistä tilaamani meikit ovat vihdoin saapuneet Jakartaan ja toivoin, että Fedex toimittaisi ne vielä kyseisellä viikolla perille.

 

Torstaina päätin sitten oikein repäistä ja lähteä kokeilemaan thai nyrkkeilyä. Olin edeltävästä lähettänyt sähköpostia ja kysellyt naistentuneista joita ko. firman netti sivuilla mainostettiin. Sain vastaukseksi että naisten tunteja ei enään erikseen olo sillä suurin osa osallistujista on naisia. Odotin innolla uutta harrastusta. Hyppäsin taxiin ja ojensi kuskille osoitteen. Taxi matkan aikana päätin vilkaista matkalla sähköpostin. Yllätyksekseni löysin fedexiltä viestin jossa sanottiin että tilaamaani tuotetta ei ole kyetty toimittamaan! Jälleen kiehuin raivoista; kukaan ei ollut millään tavalla yrittänytkään ilmoittaa, että pakettiani olisi oltu toimittamassa! Ei muuta kuin puhelin laulamaan Fedexin Jakartan toimistoon. Yllättäin puhelimeen vastannut ei puhunut englantia, mutta hetken höpöteltyään sai hankittua langan päähän englantia taitavan hekilön. Tämä henkilö kehoitti minua olemaan yhteydessä asiakaspalveluun. Luulin olevani yhteydessä asiakaspalveluun… Kysyin, että löytyykö asiakaspalvelun numero netistä johon ko. henkilö vastasi että ei, mutta voi antaa numeron minulle. Istuin siis taxissa eikä mukana sattunut olemaan paperia eikä kynää.. Pyysin yhdistämään suoraan asiakaspalveluun ja henkilö lupasi tehdä tämän. Lupauksen tehtyään hän katkaisi puhelun… Se siitä yhdistämisestä. Noh, olin saapunut perille treenipaikkaan ja ajattelin, että hoidan fedex asian treenin jälkeen. Treenpaikka sijaitsi hienossa talossa upean asuinalueen keskellä. Suuntasin kohti asiakaspalvelutiskiä kyselemään ryhmätunneista. Tiskillä oleva tyyppi oli ihan puulla päähän lyötynyt ja kertoi ettei heillä ole mitään ryhmätunteja. Halutessani voin saada yksityisopetusta tai tulla oman ryhmän kannsa yksityistunnille. Whaatttttt!!! En mä halua mitään yksityistuntia vaan haluan tavata ihmisiä! Se siitä sitten. Tässä vaiheessa kaikki kuluneen viikon kömmähdykset ryöppysivät yli, jos olisin kehdannut niin olisin siinä vaiheessa antanut treenipaikan työntekijöille ilmaisen yksityistunnin Tiia-nyrkkeilyyn.. Päätin kuitenkin ihan vaan poistua paikalta. Ulkona oli alkanut satamaan ja ylläri ylläri, mulla ei ollut sateenvarjoa mukana. Päätin kävellä vähän matkaa ja toivoa, että jostain kumman syystä joku taxi olisi eksynyt harhailemaan asuinalueelle. Minulla oli mukanani laukku ja pieni muovipussi jossa oli juomapulla jo muuta kamaa. Hetken käpöteltyäni muvipussi sisältöineen levähti keskelle tietä… Sillä hetkelle, kun seisoin litämärkänä, tavarat kainalossa sillä ökyasuinalueella ilman yhtään taxia tai muita ihmisiä näköpiirissäni, olin aivan totaalisen valmis pakkaamaan tavarani ja palaamaan Suomeen. Sillä hetkellä minulla ei ollut mielessäni yhtäkään kaunista sanaa millä olisin kuvaillut Indonesiaa…

 

Tällä hetkellä Jenkeistä tilaamani tavarat seisovat edelleen Indonesia tullissa ja Fedex kovasti kaipailee minulta MSDS (material safety data sheet) kaavaketta koska tälläinen vaaditaan kaikille kemikaaleille. Minun pakettini sisältää siis luomivärejä… Olen yrittänyt tiedustella, että mistäs tällaisen kaavakkeen saisin hankittua kun lähettäjältä ei sellaista löydy, mutta kukaan ei ole osannut valaista minua asian suhteen. Notta se niistä meikeistä sitten. Ötökkä asiakaan ei ole juurikaan helpottanut ja kuluneet päivät ollaan laitettu jälleen välittäjä kanssa viestiä. Enion me laitamme, että ”onko joku tulossa hoitamaan ötökät” jonka jälkeen välittäjä laittaa viestiä, että ”onko joku hoitanut ötököt” ja jälleen me laitamme että ”ei ole, onko joku tulossa ja mihin aikaan” ja jälleen välittäjä laittaa, että ”onko joku tullut hoitamaan ötökät?”. Tätä on jatkunut nyt 3 päivää…ja ei, kukaan ei ole vielä hoitanut ötököitä.

 

Onneksi pian on taas viikonloppu, Jospa ensi viikko olisi jo parempi? Joohan?

 

 

suhteet oma-elama