Raskausmuisteloita

Katselin puhelimestani vanhoja kuvia raskausajalta ja ajattelin tehdä tänne postauksen mahani kasvusta. Nyt harmittaa, ettei kovinkaan montaa kuvaa tullut otettua kunnon kameralla vaan suurin osa on näitä huonolaatuisia peili-meitsieitä. 

14. viikolla vatsa ei näkynyt vielä muille, mutta koska olen aina ollut keskivartalohoikka, tunsin ja näin paisuneen kohdun itse.

17. viikolla kaikki tutut huomasivat masun jo. Koko asia tuntui konkretisoituvan sekä minulle, että Jaakolle tässä vaiheessa. Joku siellä kasvaa.

20. viikko. Mahan muoto tuntui ”terävältä” sekä kapealta ja kaikki vanhankansan viisauksiin uskojat alkoivat povata meille poikaa. (http://www.lily.fi/blogit/mutsi-ensikertalainen/kuka-sielta-tulee)

22. viikolla olimme jo saaneet tietää vauvan sukupuolen. Masu oli pieni ja sievä, joskus hyvin syöneenä se saattaa pömpöttää melkein samalla tavalla. 

24. viikolla ei juuri muutosta edelliseen. Käytin vielä omia vanhoja vaatteitani, olin ostanut vain muutamat mukavat leggingsit kesäksi. Hankin myös muutaman äitiyspaidan joita ilmankin olisin periaatteessa pärjännyt. Äitiysvaatteet ovat nykyään ihan tyylikkäitä, mutta valikoima on silti usein aika suppea – ellei sitten tahdo tuhlata niihin omaisuutta. Sain myös hyvällä omatunnolla hankkia läjän uusia vaatteita synnytyksen jälkeen.

28. viikolla olimme lähdössä juhlimaan polttareita. Heinäkuun lopussa sää oli tukalan kuuma, mutta en silti tohtinut liikkua ulkona samanlaisissa kesävetimissä kuin muut. Paljaat jalat tuntuivat jollain tavalla sopimattomilta ja jopa epämukavilta joten käytin paljon maksimekkoja tai tummia leggareita. 

33. viikolla edelleen vanhat Gina Tricotin S-koon topit mahtuivat hyvin päälle. Topit ovat todella joustavia ja mukavan pitkiä, ettei napa paistanut koko maailmalle. Välillä toivoin jopa, että olisi talvi, että saisin suojautua kunnon vaatekerroksen alle.

36. viikolla lähdössä neuvolaan. Tässä kuvassa on H&M:stä ostettu äitiyspaita. Tunsin oloni suhteellisen mukavaksi niinä viileinä päivinä, kun sain laittaa tuon kollarin päälleni.

37. viikolla mahani alkoi yhtäkkiä venyä. Sitä ennen monet ihmettelivät, kuinka pieni ja siro se onkaan. Mahan laskeuduttua se alkoi tuntua todella isolta ja pukeutuminen oli työlästä. Hormonimarinadissa sekä turhautuneessa olotilassa muistan muutaman kerran heittäneen hanskat tiskiin ja jääneeni mieluummin mököttämään kotiin, kuin lähtenyt ulos.

40+jotain viikolla, suunnilleen viikko ennen synnytystä. Maha laskeutui rytinällä ja napa oli ”pullahtanut” ulos.