Kasvutarinoita osa1
Viime viikolla meillä koettiin taas yksi konkreettinen hetki sen suhteen, kuinka vauhdilla vauva kasvaa ja kehittyy. Oli nimittäin aika laskea pinnasängyn pohja alatasolle. Vauva ei ole vielä oppinut omatoimisesti nousemaan istuma-asentoon sängyssä, mutta yritys on ollut sitäkin kovempi. Tämän takia päätimmekin ottaa varman päälle ja laskea pohjan hyvissä ajoin.
Tässähän ei varsinaisesti sen kummempaa tapahtunut, pohja vain sängyssä alas ja vauva samanlailla sinne nukkumaan kuin muinakin öinä. Pohjaa laskiessani kuitenkin huomasin tunteideni nousevan pintaan. Muistelin, kuinka pieni vauva oli ensimmäisenä yönä kotona, minkälaisilla ratkaisuilla olemme tämän kahdeksan kuukauden aikana pyrkineet saamaan vauvan tuntemaan olonsa turvalliseksi omassa sängyssä, ja kuinka monta kertaa olen nostanut ja laskenut hänet sängystä, kun se oli vielä korkeammalla tasolla. Nyt olisikin aika totutella uuteen lasku- ja nostokorkeuteen. Myöskin on aika totutella ajatukseen, että tästä eteenpäin vauvan kehitysvauhti vain kovenee. Nyt meillä on sängyssä konttausasentoa hakeva pieni vauva, mutta ei mene aikaakaan, kun vauva taas kasvaa ja kehittyy lisää. Jouluna meidän talossa asustaakin sitten jo taapero… Apua, minne tämä aika oikein meneekään?
Nämä kurkistukset ovat aina yhtä ihania, mutta hieman alkoi jännittämään, kun kädet hamuilivat jo sängyn laidan yläpuomia.
Mainitsinkin jo aikaisemmin innostuksestani korjailla asioita. Sängyn pohjan korkeuden säätö olikin hyvä syy taas kaivaa esille työkalupakkini ja ruveta hommiin. Tällaisilla pikku fixailuilla onkin aina yhtä terapeuttinen vaikutus.
Siinä se sitten on laskettuna.
Kaikki paikoillaan. Tuon unipesän otimme itseasiassa pois pari päivää myöhemmin, kun vauva tuntui kasvaneen yli myös siitä. Se oli kuitenkin noin 4kk ajan, mitä mainioin apu rauhallisiin uniin. Vauvan villi pyöriminen tyssäsi reunoihin, joista sai mukavan halausotteen ja näin rauhaisan unen.
Saa nähdä, mitä seuraavaksi. Tuntuu, että tällähetkellä vauva oppii älyttömästi uutta aivan hirmuisella vauhdilla. Uskomatonta, että mun pieni vauva ei olekaan enää niin pieni.
-Tuuli