Viikko reissun jälkeen

Teimme viime viikolla koko perheen voimin reissun Tukholmaan. Matka oli toinen ulkomaanmatkamme vauvan kanssa, mutta vauvan ensimmäinen lentomatka. Täytyy myöntää, että lento jännittikin hiukan. Sovimme kuitenkin heti alkuunsa, että pyrimme ottamaan reissaamisen mahdollisimman rennosti ja pitämään mielen avoimena. Voin sanoa, että tämä kannatti! Olin lukenut aiemmin, että vauvaa kannattaisi imettää niin nousun kuin laskunkin aikana, sillä tämän pitäisi pienentää korvasäryn mahdollisuutta lennolla. Lentokoneeseen istuuduttuamme minut kuitenkin ohjeistettiin pitämään vauva sylissäni, turvavöissä ja kasvot menosuuntaan aina turvavyömerkin ollessa päällä. Tämä oli täysin ymmärrettävä turvatoimenpide, mutta esti tosiaan imettämisen juuri kriittisillä hetkillä. Sääntö loikin pienen jännitysmomentin heti matkan alkuun, mutta ei siinä muu auttanut kuin todeta, että näillä mennään.

Kaikkien (niin meidän, vauvan kuin muidenkin kanssamatkustajien) iloksi vauvan korvat eivät kuitenkaan oireilleet mitenkään koko lennon aikana. Itseasiassa vauva nukahti kummallakin lennolla melkein heti kun pääsimme lentokoneeseen ja heräsi siinä vaiheessa kun rupesimme tekemään lähtöä koneesta. Meillä olikin todella leppoinen ja iloinen matkakaveri koko reissun ajan.

Matka oli muutenkin todella onnistunut. Tukholma oli upea, ruoka hyvää, ihmiset ystävällisiä ja säät suosivat. Vauva oli todella kiinnostunut kaupungin vilskeestä ja ympärillä pyörivistä ihmisistä.

Tukholmassa tuli käveltyä myös todella paljon. Itseasiassa yksi parhaimmista hetkistä reissulla oli kun tiistai aamuna menimme heti herättyämme 5:30 kävelylle. Kävimme hakemassa 24h Mäkistä kahvit ja lähdimme vain hiljalleen vaeltelemaan Tukholman katuja. Hädin tuskin heränneessä, hiljaisessa kaupungissa on mielestäni jotain todella kiehtovaa. Tämä kun on täysin vastakohta siihen, miltä elämä suurkaupungissa näyttää ja kuulostaa yleisesti. Aamukävelyssä oli myös sekin hyvä puoli, että ilma oli silloin vielä mukavan raikas. Päivällä ulkolämpötilat nimittäin nousivat sen verran korkeiksi, että kaupungissa pyöriminen alkoi olla jo raskasta niin meille kuin vauvallekin.

Otimme vauvalle matkaan kaksi kuljetusvälinettä: Bugaboo Bee matkarattaat sekä Tulan kantorepun. Kaupungilla kulkiessamme käytimme pääasiassa rattaita, mutta kantoreppu oli hyvä vaihtoehtoinen apuväline. Vauva oli helppo siirtää Tulan kyytiin esimerkiksi tilanteissa, jossa rattaissa istuminen alkoi kyllästyttämään pientä matkalaista. Kantorepusta käsin vauvalle avautuikin erilainen näkymä, jolloin kiukkukin usein unohtui tai ainakin siirtyi tuonnemmaksi. Tula oli myös arvokas apuväline niin lentokentällä kuin siirtymämatkoilla lentokentille ja takaisin. Lentokentällä vauva kulki helposti niin minun kuin Mirkonkin rinnalla ja meillä jäi vielä omat kädet vapaiksi.

Olenkin jo Instagrammissa kehunut paljon Tulan kantoreppua ja taas, matkan jälkeen, ei voi kun lisätä plussia sen ansiolistaan. Helppoa, vaivatonta ja mahtavinta on se, että Tulan saa menemään niin pieneen tilaan, ettei sen kuljettaminen varmuuden vuoksikaan tuota ongelmia.

Sain Tukholmassa myös omaa aikaa. Pojat nukahtivat ensimmäisenä iltana niin aikaisin, että päätin itse vielä lähteä iltakävelylle. Suunnitelmissani oli kierrellä muutamassa lempikaupassani rauhassa, mutta kuinkas ollakkaan kaupat sulkivat ovensa jo kello 19:00. Hieman pettyneenä kävinkin ostamassa itselleni ison, suklaisen frappén ja menin juomaan sen hotellimme kattoterassille. Loppupeleissä ei tämäkään ollut ollenkaan pahempi vaihtoehto.

Reissu huipentui minun osaltani vielä itse Beyoncé:n uskomattomaan keikkaan!

Jotta matka ei kuitenkaan kuulostaisi liian onnistuneelta voin sanoa, että oli meikäläiselle muutama aivopierukin tullut. En nimittäin tiedä, mitä olin ajatellut kun olin varannut meille lentoja. Todennäköisesti vain halpaa hintaa. Olin varannut kumpaankin suuntaan kello seitsemän aamulennot, mikä nopeasti ajateltuna kuulosti todella hyvältä idealta vauvan kanssa matkustaessa. Totuus kuitenkin oli se, että ma-ke välille sijoittuvalle reissulle kaksi noin aikaista lentoa oli todella raskaat meille vanhemmille. Kello kolmen herätykset maanantaina ja keskiviikkona, matkustaminen, vähäiselle jäänyt lepo kohteessa ja kotona jatkunut arki vaati veronsa. Tästä oppineena päätimmekin, että seuraavalle, lokakuuhun sijoittuvalle Portugalin matkalle mietimme tarkemmin matkustusaikatauluja.

Kaiken kaikkiaan kuitenkin ihana miniloma mahtavassa seurassa, kiitos!

-Tuuli