En osannut raskaana ollessani pelätä juuri mitään. Pyrin vain pääsemään mahdollisimman stressittömään tilaan ja toivomaan kaikkea parasta. Yhtä asiaa kuitenkin kammosin. Se oli nimittäin ruoanlaitto lapselle.

En ole koskaan viihtynyt hirveästi keittiössä. Ennen lapsen syntymää tekemäni ruoat koostuivat lähinnä erilaisista salaateista tai pastaruoista. Raskausuutiset kuullessani kauhistelinkin, millainen äiti minusta oikein tulee, jos en tykkää häärätä keittiössä. Viimeistään nyt olen kuitenkin tajunnut, että olen oikein hyvä äiti huolimatta siitä, etten vieläkään rakasta ruoanlaittoa. Muutamia ruokailuun liittyviä asioita minun piti kuitenkin pohtia ennen vauvan syntymää. Mietin esimerkiksi, millaista ruokaa haluaisin tarjota lapselleni ja millaiseen makumaailmaan totuttaa häntä. Pohdiskelin myös valmisruokien, itsetehtyjen soseiden ja sormiruokailun väliltä. 

Ensimmäiset kuukaudet vauvan kanssa olivat todella helppoja, sillä imetys siirsi ”oikean” ruokailun aloitusta ja vauvaelämään sai totutella hiljalleen. Vauvan ollessa neljän kuukaden ikäinen päätin aloittaa soseiden maistelun. Samalla olin tehnyt päätöksen, että pyrin tekemään suurimman osan soseista itse. Matkoja ja härdellipäiviä varten olin kuitenkin ostanut valmiiksi Pirkan ja Ella’s Kitchenin luomu valmissoseita.

Voinkin sanoa, että yllätyin; soseiden valmistaminen vauvalle olikin yllättävän iisiä ja mukavaa hommaa. Yhdellä kerralla saa aina tehtyä pakkaseen annoksia pitkäksi aikaa varastoon ja olen ollut innoissani, kun saan tarjota lapselleni itse tekemääni ruokaa. Tällä kaavalla olenkin jatkanut: pyrin valmistamaan mahdollisimman paljon itse, mutta en kuitenkaan stressaa liikaa. Kaupassa myytävät luomu valmissoseet ovat mielestäni myös hyviä vaihtoehtoja päiville, jona aikaa ja energiaa tarvitaan jossain muualla. Kaikki on mielestäni mennytkin nyt ylättävän mutkattomasti. Vauva kasvaa kovaa vauhtia, hän syö suurimmaksi osaksi hyvällä ruokahalulla ja maistelee uusia makuja innokkaasti. 

Äitiyslomalla minulla on ollut muutenkin enemmän aikaa touhuta keittiössä, kun kotona tulee oltua enemmän kuin aikaisemmin. Myös raskausaika ja imetys laittoivat oman ruokavalioni hieman uusiksi. Nyt olenkin alkanut pohtimaan yleisestikin meidän koko perheen ruokatottumuksia. Ei mene aikaakaan kun me kaikki syömme samaa ruokaa ja haluaisin jatkaa samaa mallia lapsen ruokailussa, mikä nyt on aloitettu.

Luulen, että jatkossa minun linjani tuleekin olemaan aikalailla perinteisessä kotiruoassa ja tulen edelleen suosimaan simppeleitä, mutta terveellisiä reseptejä. Vieläkään en ehkä hihkuen vietä aikaani ruokaa valmistellessa, mutta eihän sen niin tarvitsekaan välttämättä olla. Ei ruoanlaitto ole kaikille intohimo. Ja hei, onneksi tässä talossa asuu myös toinenkin henkilö, joka osaa valmistaa myös varsin maittavaa ruokaa.

Lopuksi haluaisin vielä kysyä suosituksia hyvistä keittokirjoista, sillä haluaisin oppia lisää ja hakea kirjoista inspiraatiota kokkailuun. Meillä on tällä hetkellä yhtenä keittokirjana käytössä Pipsa Hurmerinnan: ”Pipsan keittokirja pienille ihmisille”. Sen resepteistä ja niitä varioimalla olen valmistanut tähän asti vauvan soseet. Tämän tekstin kuvissa valmistuva Kukkakaali-kesäkurpitsa-kuhasose onkin hieman muunnellen tehty juuri kirjan ohjeiden mukaan. Haluaisin kuitenkin hankkia lisää keittokirjoja. Onko sinulla suositella jotain keittokirjaa?

– Tuuli