Luottomekkoni

_MG_2214.jpg

_MG_2210.jpg

Törmään usein kirjoituksiin erillaisista luottovaatteista, ja tämän innoittaman ajattelin esitellä oman pitkäaikaisen luottomekkoni. Hennes & Mauritzin Trend-malliston vihreä mekko on kulkenut mukanani vaatekaapista toiseen jo melkein viiden vuoden ajan, jos nyt ihan oikein muistelen. Olen käyttänyt tätä kyseistä mekko oman lapseni ristiäisissä ja monissa muissakin juhlissa, mutta myös ihan arkena sekä työpaikalla. Niin kesällä kuin talvellakin. Mielestäni mekko sopiikin oikeastaan tilanteeseen kuin tilanteeseen hieman asusteita vaihtamalla.

Mekkon helmikirjailu ja kaunis kangas tekee siitä juhlavan, mutta sen rento ja hieman pidempi malli sopii myös hieman arkisempaankin käyttöön. Tämä mekko onkin juuri se asu, joka saa minut tuntemaan itseni varmaksi asukriisin iskiessä. Mistään ei kinnaa tai purista, ja liikkuessa ei tarvitse miettiä turhia vilautteluja tai epämukavuutta

Nyt lapsen saatuani nämä ominaisuudet pukeutumisessani ovat myös korostuneet. Rakastan kauniita vaatteita, mutta huomaan kiinnittäväni entistä enemmän huomiota juurikin vaatteiden mukavuuteen ja käytön helppouteen. Tässä mekossa ei mielestäni haittaakkaan vaikka se olisi hieman rypyssä tai hihassa olisi naperon kuolaa, sillä sen materiaali ja väri antavat mielestäni yllättävän paljon anteeksi.

0823B17B-F143-428D-B216-3ACA6B8B525C.jpg

_MG_2163.jpg

_MG_2243.jpg

_MG_2275.jpg

kuvat: @leskinenmirko, editointi:minä

Onko teillä luottomekkoa/mekkoja? Entä onko pukeutumismieltymyksenne muuttuneet vanhemmuuden myötä?

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’

muoti paivan-tyyli trendit vanhemmuus

Sunnuntaiaamun tutkimusretki

_MG_2374.jpg

_MG_2378.jpg

_MG_2390.jpg

Jatkan hieman samalla linjalla viimeisen postauksen kanssa, eli fiilistelemällä Helsingin tarjoamia mahdollisuuksia ja naperon tutkimusretkiä.

Aamu valkeni tänään niin kauniin auringonpaisteen saattelemana, että päätimme pukea päällemme tuhdin kerroksen vaatetta, kaivaa Tulan kantorepun laatikosta ja suunnata kohti Vanhankaupunginkoskea. Sieltä alkaa yksi lähialueemme kauneimmista maisemista. Pitkospuita ja metsäpolkuja pitkin voi kävellä Lammassaareen, Pornaistenniemen sekä vanhankaupunginselän ympäröivää aluetta (korjatkaa, jos paikannimet ovat hakusessa).

Ilma oli kirpsakka, mutta aurinko ja rauhallinen aamu olivat paras aloitus tähän vapaapäivään. Tuuli puhalsi heinikossa, linnut lauloivat ja mieli lepäsi. Napero viihtyi repussa pitkospuilla, mutta metsäpolulla hänen piti päästä jo itse tutkimaan ympärillä avautuvaa luontoa.  Pieneltä sillalta pystyi ihmetellä sorsapariskunnan aamutoimia. Metsä oli ihmeellinen, taianomainen ja täynnä uusia mahdollisuuksia. Vastaantulevat ihmiset tervehtivät iloisesti, jäivät ihmettelemään naperon kanssa näkisikö sillalta vaikka sammakkoja ja toivottelivat mukavaa tutkimusretkeä.

_MG_2384.jpg

_MG_2373.jpg

_MG_2416.jpg

_MG_2393.jpg

_MG_2398.jpg

_MG_2405.jpg

_MG_2359.jpg

Loppumatkalle napero halusi vielä repun selkään. Aamulenkkimme tekikin tehtävänsä, sillä pieni retkeilijä oli niin sippi, että nojaili väsyneenä selkääni vasten ja lopuksi nukahti kotimatkalla.

_MG_2369.jpg

kuvat: @leskinenmirko / editointi: minä

Toivottavasti teillä on myös ollut ihana ja rentouttava sunnuntai! <3

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’

 

 

hyvinvointi mieli lapset vanhemmuus