Udaipur

 

Kuvissa:

Sari-kankaat ja muut pyykit kuivuvat Udaipurin katoilla auringonlaskussa. Euroopassa kattoterassit olisivat täynnä puutarhakalusteita ja kaasugrillejä, täällä ei.

Kärryt ja skootterit odottavat aamua Udaipurin sivukadulla. Olemme nähneet liikenteessä moottoriajoneuvojen lisäksi lehmiä, aaseja, kameleita ja norsuja kyyditsemässä ihmisiä tai heidän omaisuuttaan.

Intian ainoa graffiti, ainakin kunnes toisin todistetaan. Taiteilijaa on innoittanut työhönsä James Bond -leffa Octopussy, josta osa kuvattiin Udaipurissa.

Pichola-järvi tekee Udaipurista erityisen kauniin. Saastuneessa vedessä risteilevät aamusta iltaan turistiveneet. Paikalliset pesevät siinä pyykkinsä ja itsensä.

 

Ei kuvissa:

Intialainen päänkeikautus sivulta toiselle. Ele tarkoittaa tilanteesta riippuen kyllä, ei tai kenties. Me emme tietenkään osaa tulkita, mitä.

Intialainen ruoka. Keltaiset linssit, paneer-juusto, pinaattimuhennos, mausteiset minttuvihannekset. Kuohkea riisi ja lämpimät, litteät leipäset. Makeat, kermaiset lassit ja inkivääriset masala chai -teet. Pinttyneet aterimet ja metalliset tarjoiluastiat. Ruoka ei aina ole kaunista, mutta poikkeuksetta maittavaa – ja polttavan tulista.

Minareeteista kaikuvat rukouskutsut. Intiassa hindulaisuus näkyy, mutta islam kuuluu.

Miesjoukon sanaharkka, jonka päätteeksi eteemme sinkoutuu kulahtanut puujalka.

Köyhyys, joka näkyy vasta lähietäisyydeltä. Naisten kirjaillut ja koristeelliset sarit sekä miesten kauluspaidat ovat usein saumoista revenneitä ja ruskean tuhnun peitossa.

Kerjäävät lapset. Koulupukuisille pojille ”money please” -huudot ovat kai enemmän hauskuutusta, toisin kuin törkyisen likaisille saparapäisille siskoksille.

Ihmispaljoudet. Massojen keskellä tekee välillä mieli harppoa nopeita, pitkiä askelia sen sijaan, että hulluutta jäisi ihailemaan – kamera kaulassa varsinkaan.

 

Kirjoitus julkaistiin ensimmäisen kerran 19.2.2013.