Huh hellettä.
Miten voikaan reissaaminen olla niin raskasta… Kylpylästä kotiin päästyäni olin niin veto pois, vaikka mitään juurikaan tullut tehtyäkään, että tahdoin vain löhötä ja ottaa ihan rauhassa. Onnesta mieheni oli järjestänyt pienen yllärin kotiin tullessani; herkkuruuat pöytään tuotuna, tuli kyllä niin tarpeen! Pihviä, perunaa ja lisukkeita, sekä jälkkäriksi paljon tuoreita pensasmustikoita ja mansikoita vaniljakastikkeen kera<3 Harvinaista herkkua meidän taloudessa. Poitsuakin oli muistettu plaston lava-auto/jeeppi -yhdistelmällä.
Maanantaina koittikin paluu arkeen ja aamuinen salitreeni. Bussipysäkillä koin pienen hämmennyksen, kun vanhempi rouvaihminen tuli kehumaan jalkojani. Pisti ihan sanattomaksi sillä hetkellä, mutta jälkeen päin salilla asiaa miettiessä totesin, että on siitä juoksemisesta ja salitreenistä sitten jotain hyötyä ollut. Harvemmin kukaan tulee tuollain yhtäkkiä puskista kehumaan, ainakaan kukaan itselle vieras ihminen. Se kyllä piristi päivää, ja antoi salitreeniin lisäpotkua 🙂 Kesäaamut (menemme yleensä salille heti kympiltä. kun lapsiparkki aukeaa) ovat mukavia salilla, koska yleensä laitepuolella ainakin on siihen aikaan melkoisen hiljaista.
Tämä kuumuus on kyllä tuskastuttanut itse kutakin. Tykkään kyllä kovasti kesästä, ja näillä helteillä ihan mieluusti olisin aurinkoa ottamassa kokoajan, mutta kun pitää saada muutakin aikaiseksi kotosalla, niin ei voi kuin hikoilla kämpässä. Meillä on vielä kesällä extra kuuma, koska tämä asunto menee läpitalon. Aamulla kun aurinko nousee, se paistaa makkariin ja keittiöön, eli heräät yltäpäältä hiessä, vaikka olisi kuinka pimentävä verho ja kiinni yötä päivää. Päivällä vähän helpottaa, kun aurinko ei paista suoraan sisälle, mutta iltapäivästä taas aurinko paistaa koko illan olohuoneeseen, eikä siellä silloin viihdy kyllä kukaan. Meillä ei kesäisin paljoa verhoja avata. Sisälämpötila on normaalisti siinä +25-28C.
Helteet ovat olleet rankkoja pojallekin. Vaikka olisi kuinka kuuma, toinen jaksaa painaa menemään kauheella vauhdilla ja pää hiessä. Vielä kun on äitiinsä tullut ja sitä tukkaa kyllä löytyy ihan hyvin sieltä päästä. Itsestäni ainakin tuntuu siltä kuin olisi karvalakki kesät ja talvet… Onnesta on kätevää mennä vain vaipassa ja tarvittaessa ottaa pieniä viileentäviä suihkuja yhdessä. Yöt ovat olleet vähän nihkeitä, jo pelkän kuumuuden takia, mutta myös pientä masuvaivaa on nyt ollut. Viime yö menikin pyörimisessä ja kitinässä, kun ei meinannut uni tulla.
Siitä huolimatta, eilisestä kehusta motivoituneena, sain aikaiseksi lähteä aamusta reilun 9km juoksulenkille. Olin lenkin jälkeen ihan WOW. Viimeksi olin käynyt juoksemassa kaksi viikkoa sitten, ja ero silloiseen oli huomattava. Kuukauden salitreenistä on kyllä ollut hyötyä. Jaksoin saman lenkin, samaan aikaan, mutta huomattavasti pienemmällä sykkeellä. Aiemmin kun sykkeeni oli pyörinyt keskimäärin 160 tienoilla, nyt se oli vain 150. Ja suurimman eron huomasi lenkin lopussa olevasta melko jyrkästä ja pitkästä ylämäestä, jonka jaksoin tulla ylös todella kevyesti. Ylämäessäkään syke ei noussut yli 172, kun ennen saatoin puuskuttaa sen puolikuolleena 180 sykkeellä ylös. Ja melko kevyesti meni siihenkin nähden, että olen pyrkinyt lenkkeilemään pilvisillä ja koleammilla säillä, ja tänään aurinko paistoi täydeltä taivaalta ja aamusta jo lämpöä piisasi. Nyt on hyvä olo.
Huomiselle onkin sitten varattu mässäilyä, kun äiti, sisko ja siskontyttö tulevat tuplanimpparikahveille (itselläni 24. ja pojalla 25. päivä :)). Pitäähän sitä jotain pientä leivoskella. Ja jospa sitä pääsisi aamusta salillekin, koska torstaille on näillä näkymin lisää mässäämistä luvassa, kun oli puhetta, että lähdettäisiin perheen kesken ulos syömään. Ehkäpä saan sitten aikaiseksi kirjoittaa jotain fiksua, kun mieli ja keho on levännyt, koska en jaksa edes ajatella selkeästi tämän helteen vuoksi.
Nauttikaa lämmöstä, muistakaa juoda riittävästi ja ottakaa rennosti!
