Uuden alku.

”Tänään mä sen teen.” Ajatukseni, ennen kuin loin tämän blogin. Ja tässä sitä ollaan. Olen aina ollut kova kirjoittamaan, itsekseni. Pienenä kirjoitin novelleja, joihin purin tunteitani. Koskaan en antanut muiden lukea niitä. Olen yrittänyt kirjoittaa päiväkirjaa, mutta se ei oikein luonnistunut. Olen myös aiemmin raskauden aikana yrittänyt kirjoittaa blogia, mutta en saanut ajatuksiani kasaan niinkuin olin ajatellut. Mutta tänään on uuden yrityksen aika. 

Ja kuka ihme minä olen? 

Olen pian 22 vuotta täyttävä reilu 9 kuukauden ikäisen pojan äiti. Olen myös vuotta vanhemman miehen avovaimo ja kihlattu. Opinnot kesken, ei työpaikkaa, hiljalleen vasta aikuistumassa. En koe olevani erityisen hyvä missään. Pelasin 7 vuotta jalkapalloa, tein kaksi maalia. Omistan pitkät ja paksut hiukset, en osaa laittaa niitä. En ole mikään älykkö tai täydellinen kumppani. Mutta jos jotain koen olevani, niin tuon pienen pojan tärkein ihminen. Ainakin tällä hetkellä. 

Äitiys on kasvattanut minua ihmisenä enemmän kuin mikään, vaikka niin se tuntuu menevän jokaisen kohdalla. Minun kohdallani se muutti monia asioita, ja herätti minut takaisin todellisuuteen. Aloin harrastaa uudelleen liikuntaa, miettimään tulevaisuuttani opintojen kannalta, parantamaan tapojani. Se miten meistä tuli perhe, ei todellakaan ollut helppoa tai itsestäänselvyys,  vaikka päätös oli yhteinen. Ehkä hätäinen ja harkitsematon, mutta yhteinen. Suhteemme oli kriisipisteessä; paljon itkua, tunteiden sekasotkua ja melkein ero. Lasta ei pitäisi luoda tässä tilanteessa, mutta meidän kohdalla se pelasti suhteen. Josta olen kyllä onnellinen, sillä olemmehan jo yli 4 vuotta toisiamme jaksaneet. Nyt asumme omassa kolmiossamme pienenä perheenä Tampereen laidalla, ja haaveilemme ja annamme tuulten puhallella hennon hienosti. 

Malttamattomana ihmisenä voisin kirjoittaa elämänkertani tähän jo tänään, mutta päätin jättää jotain myös tulevaankin, joten aloitan blogini ensimmäisen varsinaisen blogipostauksen myöhemmin kertomalla hieman raskausajasta ja siitä miten tähän on päädytty. 

Lämmintä kesäpäivää,

♥:llä Kirspeni