Alku

Kaikki alkoi hyvin perinteisesti, nimittäin firman pikkujouluista. Elettiin vuoden 2017 loppupuoliskoa, perjantai-iltaa. Minulla oli päällä kultaa kimaltava mekko ja punatut huulet. Ilmaiset viinat oli tullut hyödynnettyä liiankin hyvin. Kello oli jo yli puolen yön ja suunnittelin kotiinlähtöä. Kaikki lähimmät työkaverini olivat jo lähteneet. Sattumalta näin kuitenkin tanssilattian reunalla osastomme nuorehkon söpön miehen. Miehen, jonka kanssa en ollut jutellut kuin muutaman kerran. Pyysin häntä mukaan tanssimaan. Hän tuli tanssimaan. Hyvin lähelle minua. Hänen kätensä siirtyivät minun lanteilleni. Minä painauduin häntä vasten. 

Pian siirryimme rauhallisempaan paikkaan juttelemaan. Pidimme toisiamme käsistä kiinni. Juttelimme kaikesta. Oli niin helppo jutella. Välillämme oli valtavasti sähköä. Lähdimme yhdessä pois yökerhosta, sillä tuttuja silmäpareja oli liikaa. Emme halunneet yleisöä. Päädyimme pieneen istuskelupaikkaan. Vaihdoimme ensimmäisen suudelmamme. Siinä suudelmassa oli taikaa. Olisimme voineet istua siellä loputtomiin. Ilta päättyi kuitenkin liian nopeasti, sillä meitä kumpaakin odotettiin kotona. Toinen suudelma vaihdettiin yöjunassa.

Seuraavana aamuna oloni oli kuin 15-vuotiaalla tytöllä, joka oli juuri saanut ensisuudelmasta. Vatsassa oli perhosia. Leijailin ihastuksesta. Tekstasin hänelle: ”En saa eilistä pois mielestäni”. Sovimme ensitreffimme jo maanantaille. Koko viikonloppu meni maanantaita odottaessa, jännittäessä ja syyllisyyttä potien. Harkitsin jo peruvani maanantain treffit, mutten pystynyt, vaikka tiesinkin sen olevan väärin.