Miten perustella itselleen ostoksensa

Scandinavian Music Group julkaisi uuden levynsä tammikuun lopussa 2014. Olen SMG:n suuri fani ja minulla on kaikki heidän aikaisemmat levynsä, paitsi se yksi kokoelmalevy.

Aloin kuunnella uutta Terminal 2 -albumia Spotifysta, jonka Premium-versiosta maksan joka kuukausi 9,99 €. Sen jälkeen menin kauppaan ja etsin levyn käsiini hypistelläkseni sitä, lukeakseni lehtisen kannen alta ja katsoakseni mitä sen hankkiminen kustantaisi. 19,90 €.

Sain perusteltuani itselleni, etten voi ostaa sitä nyt itselleni. En tarvitse konkreettista esinettä, koska voin kuunnella ainakin tällä hetkellä uusia kappaleita koska tahansa tietokoneeltani. Mutta minullahan on kaikki muutkin, koko sarja! Ja olisiko tämä se bändi, jonka musiikista haluan maksaa?

Päätös oli kuitenkin loppujen lopuksi helppo, koska en ole enää pitkään aikaan ostanut cd:itä. Mutta mitäs sitten, kun kyseessä on jotain, minkä tarpeen pystyn paljon helpommin perustelemaan itselleni. Tarvitsenhan minä vaatteita, ihan peruspaitoja, jotka voi helposti yhdistää siihen yhteen hameeseen, ja siihen toiseen myös. Ja tämä paidat menevät kaikkien farkkujen ja kenkien kanssa lähes tulkoon vuodenajasta riippumatta.

Ja niinhän siinä kävi, että käytin kahteen perusneuleeseen ja yhteen T-paitaan yhteensä 256,85 € nettikaupassa. Tilasin enemmänkin, mutta sentään palautin puolet ostoksistani, ne halvemmat, jotka eivät tietenkään olleet yhtä laadukkaita.