Kaikkein vaikeinta on luopua hauskanpidosta

Viime kuussa pääsin mukavasti kuukausibudjettini alitse noin sadalla eurolla. Tässä kuussa samaa ei tule tapahtumaan! Kuun alussa tililtä lähti viime kuussa netistä tilaamani vaatteet, siinä meni 250€ kuin millään ei olisi mitään väliä. Tänään kuitenkin jo mietin pyöräillessäni keskustaan, että voisin käydä vähän katselemassa kevätkenkiä, jotka sopisivat juuri tämänhetkisiin sääoloihin. Onneksi sain puhuttua järkeä päähäni! Onhan minulla kenkiä, jos oikeasti mietin, ja kevät on kuitenkin hyvin ohimenevä sesonki, joka vain pitää kärsiä ennen kesää.

Juuri nyt rahaa menee tolkuttomasti kaikenlaiseen hauskanpitoon: leffateatterissa käymiseen, opiskelijaristeilyyn, kaveriporukan järjestämiin iltajuttuihin kuten hohtokeilaukseen, ainejärjestöjen vuosijuhliin, ravintoloihin, synttäreihin, tupareihin, brunsseihin… Ja nämä tuntuvat sellaisilta menoilta joista ei haluaisi luopua, hauskanpito ystävien kanssa kun tuntuu kuitenkin parhaimmalta tavalta laittaa rahaa palamaan. Näistä illoista jää aina hyviä muistoja, ja muistoja ei voi mitata rahassa.

Kävin muuten kirjastossa lukemassa uuden Huilin. Se oli ihanaa! Keskellä sykkivää kaupunkia tuijottelin ikkunasta ulos kirjaston hiljaisuudessa, käsissäni suloisen karhea ekohippilehti. Paistaisipa jatkossakin yhtä kauniisti aurinko kuin tänään.