Kevyin askelin

Olen aina inhonnut juoksemista ja en ole ollenkaan mieltänyt sitä omaksi lajikseni.
Aina kun olen yrittänyt käydä lenkeillä niin se on ollut enemmän tai vähemmän tuskaa!

Nyt kuitenkin kahden pienen lapsen äitinä aikaa esim. salille tai ryhmäliikuntatunneille lähtemiseen ei tunnu ikinä löytyvän.
Joten olen joutunut taas kaivamaan lenkkarit kaapista ja yrittää löytää sen lenkkikärpäsen joka voisi minuakin puraista.

Viime syksynä jo hieman aloittelin, mutta niin kuin monesti aiemminkin ensi-innostuksen laannuttua sohva kutsui iltaisin useammin kuin lenkkipolku…
Joulun jälkeen pakotin itseni vaa´alle ja luvut järkyttivät sen verran, että lenkkikamat on tullut kiskottua jo parina iltana niskaan.
Täytyy myöntää, että ensimmäistä kertaa elämässäni juoksu tuntuu hyvältä ja se myös tuntuu kulkevan.

Uskon, että näillä syksyllä ostamillani Reebok:n lenkkareilla on osuutensa asiaan:

Malli on Reebok Zignano.

Ne eivät pelkästään näytä hyvältä vaan ne ovat höyhenen kevyet ja todella hyvät jalassa!
On kiva että nykyään saa hyvännäköisiä urheiluvaatteita, tietysti toimivuus on tärkeintä mutta itselleni on tärkeää myös se vaatteen ulkonäkö.

Lenkkini ovat vielä todella säälittäviä pituudeltaan, mutta luotan siihen että kehitystä tulee ja jo kesään mennessä voisin juosta n. 5km ilman kävelyä välillä.
Tämähän tieysti edellyttää sitä, että jatkan lenkkeilyä säännöllisesti ;)
Katsotaan kuinka eukon käy!
Ainakin tällä hetkellä tekisi mieli lähteä juoksemaan joka ilta, mutta pakko pitää järki päässä ja edetä hitaasti (mutta varmasti).

Tästä aiheesta kuulette siis varmasti jatkossakin.