Kolmen S:n konstit = urbaanilegendaa!!!!
Pakko vuodattaa tätä lopunajan tuskaa tännekin!!
Viikot 38+5 eli todellakin viimeisiä viedään.
Jo puolitoista viikkoa sitten neuvolalääkäri oli sitä mieltä, että ei tässä kauan mene.
Tutkimuksissa pää tuntui, kohdun suu oli pehmeä ja kohdunkaulaa ei kovin paljon ollut jäljellä.
Noh, minähän tuosta jo otin pienen paniikin että poitsu tulee päivänä minä hyvänsä!
Olo on kuin ilmapallolla joka voi poksahtaa hetkenä minä hyvänsä… Eli todella tukala.
Öisin ei saa nukuttua kun koko ajan johonkin sattuu ja nään ihan kummallisia unia joihin säpsähdän hereille.
Päivisin ei pysty kauheasti liikkumaan kun liitoskivut tuntuvat veitseniskuilta. Ja vauva painaa virtsarakkoon niin, että 5 minutin välein on pakko käydä vessassa
Lauantai-iltana sitten alkoi supistukset…
Hälytimme mummun hoitamaan tyttöjä kun pari tuntia oli supistellut 5min välein.
Soitin sairaalaan ja sieltä kehotettiin tulemaan käymään.
Miehen kanssa siis autoon ja kohti sairaalaa.
Käyrälle ja sisätutkimus: jääkää vaan odottelemaan tänne. Kohdunsuu on auki n. 2-3cm ja edelleen supistukset jatkuvat.
Mainitsin myös toiveeni kalvojen puhkaisusta sitten kun siihen olisi mahdollisuus ja vastaanottava kätilö suhtautui toiveeseeni ihan suopeasti.
Sanoi vain, että katsellaan nyt kuitenkin jonkin aikaa ettei ihan heti puhkaista jos vaikka vedet menisivät itsestään.
Noh, välillä vaihtui kätilö, joka olikin sitten hieman ”luomumpi”. Vyöhyketerapiamagneetit laitettiin paikoilleen ja jumppapallo otettiin esille (ihan turhaan!).
Edelleen supisti n. 5min välein ja supistukset saivat jopa lisää voimaa.
Kalvojen puhkaisu ei sitten enää ollutkaan vaihtoehto, tämän kätilön mielestä kun laskettuaika ei ole vielä ohi niin ei ole mitään syytä jouduttaa synnytystä epäluonnollisesti!
Eipä siis auttanut muu kuin edelleen odotella josko vedet menisivät itsestään tai jotain muuta radikaalia tapahtuisi.
Kivut olivat edelleen siedettävät.
Kunnes sitten klo. 5 aikaan aamulla supistukset stoppasivat tyystin!!!!!
Pari tuntia nukuttuamme saapui kolmas kätilö joka heti sanoi, että tehän olette siis lähdössä kotiin jatkamaan odottelua.
Itse halusin vielä sisätutkimuksen, koska olihan supistuksia ollut 10h 5min välein!
Siihen kätilö suostui ja koko yön valvomisen ja tuskan tuloksena siis 3cm auki ja 1,5cm kohdunkaulaa jäljellä!!!
Ei voi olla totta!! Ei kun siis kotiin!!
Ja niin sitä oltiin keretty jo hehkuttelemaan, että mahdollisesti sunnuntain aikana saisimme uuden pikkuisen syliimme…
No, toisin kävi… Täällä sitä ollaan edelleen kasassa.
Eipä ole tuon jälkeen edes juuri supistellut.
Nyt olenkin sitten ahkerasti ottanut nuo myyttiset kolmen S:n konstit käyttöön.
Siivous, Seksi ja Saunominen on kaikki kokeiltu = EI TULOSTA!!!
Pikku tulokkaamme on siis liian tyytyväinen yksiöönsä…
Jos jotain hyvää tästä nyt haluaa repiä niin meillä ei ole pitkään aikaan ollut näin puhdasta ja siistiä.
Ikkunat, sauna, kylpyhuone, vaatehuone ja lattiat on kuurattu huolella.
Pieni ”pelko” on kyllä kokoajan päällä siitä, että mitä jos ne lapsivedet ihan oikeasti menevät kotona tai pahimmillaan jossain muualla.
Silloin on nimittäin kiire ja ohjeena olenkin saanut, että sairaalaan pitää lähteä ambulanssilla (johtuen siis tyttöjen nopeista synnytyksistä).
En ole vain niin varma, että tämä menisi samalla kaavalla. Tuntuu jäbällä olevan ihan omat meiningit!
Mutta eipä se auta kuin jatkaa näillä linjoilla… Pahimillaan tässä samassa jamassa ollaan vielä vappuna.
Ehkä kohtaloni on synnytykset juhlapäivinä. Syntyihän esikoinenkin uudenvuoden aattona ;)