Pitkän tauon jälkeen oon taas koittanut aika, ilon aika.

Melkein kahden viikkon sairastelun jälkeen pääsin takaisin liikuntaharrastuksieni pariin. Energiavarastot alkoivat olla jo räjähtämäisillään. Starttasin eilen rauhallisella kehonhallintatunnilla, ja poistuin tunnilta energisempänä kuin aikoihin. Jumiutunut keho heräsi hetkessä eloon.

Liikkumisen ilo on arvo sinänsä, josta tulee nauttia, kun siihen on mahdollisuus. Vielä kun saisin viimein kaivettua ne luistimet tuolta kaapista ja suunnattua jääkentille. Noh, yksi asia kerrallaan. Pääasia, että liikkuu juuri sen hetkisen fiiliksen mukaan, itselleen sopivalla ja mieluisalla tavalla. Näin keho ja mieli kiittää!

Liikuttavaa perjantaita!