Mulla oli tänään viikon ainut vapaapäivä töistä ja käytin sen hyvin.

Aamupäivällä lähdin hölkälle ulos! Kyllä, aivan oikein: ei salin juoksumatolle, vaan raikkaaseen ulkoilmaan. Meinasin kääntyä alkumetreillä jo takaisin kotiin sillä tummanpuhuva, pilvinen taivas rippasi muutamia vesipisaroita niskaani. Totesin mielessäni että nyt tämä ulkolenkkeily on aloitettava, enkä sula sateessa. Tein loppujen lopuksi yli puolentoista tunnin lenkin ja löysin lähiympäristöstä aikaisemmin kartoittamattomia teitä. Koko aika ei mennyt hölkätessä, sillä satunnaisista sadepisaroista välimättä valjasti surkean kännykameran kovaan käyttöön. Tyylilleni uskollisena kuvasin äkkiseltään pienen muistikortin täyteen ihania joenvarsikuvia. Aurinkokin pilkisteli lenkillä ja hölkyttelyn ohella sain nauttia hurmaavista muisemista. Vaikutuin pellon viertä kulkiessani, kun aurinko jäi pilven taakse ja tumma varjo liikkui ripeästi yli laajan multapellon. Tunnelma muuttui ihan hetkessä pellon tummetessa! Matkaa taisi kertyä arviolta 7 kilometriä. Ja mikä hienointa, mulla tuli aloitettua lenkkeileminen ulkona. 🙂

Tein tänään myös operaatio tukanvärjäyksen. Palasin taas vanhaan suosikkiini, L’orealin Helsinki-vaaleaan. Värin vaikuttaessa tekaisin salaatin ja ehdin melkein syödäkin sen myös.

Illalla sitten vain seurustelin avopuolisoni kanssa. Avopuoliso on kyllä niin hassu sana, että en oikeasti osaa käyttää sitä puhuessani poikaystävästäni, mutta ajattelin tässä nyt kokeilla. Käytiin iltakahveilla uudistetussa ostosparatiisissa Malmin Novassa ja kaarreltiin pikaisesti kaupoissa ennenkuin menivät kiinni. Ostin ihanantuntuisen isojen tyttöjen T-paidan Seppälästä, jota ajattelin pitää yöpaitulina.

Selvästi hyvä päivä!