1960-luvun kerrostalo ja asbesti

Asbesti on mineraali, jota on käytetty teolllisuudessa lähes koko 1900-luvun. Se on mineraalikuitu, joka kestävyysominaisuuksiensa vuoksi oli aikanaan kovin suosittua. Vasta vuosisadan lopulla huomattiin, että vaikka se on ehjänä vaaraton, sen pöly, esimerkiksi talon rakenteita purkaessa, voi aiheuttaa syöpää. Tästä syystä asbesti kiellettiin Suomessa ja muissakin länsimaissa 1990-luvulla.

Kuten aiemmassa jutussa kerroin, ostimme hiljattain 1960-luvulla rakennetun kerrostalon Helsingin Myllypurosta. Sen keittiötä ei ole remontoitu vuoden 1994 jälkeen, mikä tarkoittaa, että meidän on uuden lain mukaan tehtävä asbestikartoitus omaan laskuumme, ennen kuin puramme vanhan keittiön. Tässä usean sadan euron tutkimuksessa selvitetään, onko esimerkiksi keittiön laattojen liimassa käytetty asbestia. Toinen mahdollinen käyttökohde on muovimaton (minkä oletamme sijaitsevan asennetun laminaatin alla) liima.

Asbestikartoituksen voi tehdä asbesti- ja haitta-aineasiantuntija tai rakennusterveysasiantuntija. Se pitää itse tilata. Analyysi valmistuu noin viikossa, joten se siirtää remontin alkua meillä vähintään tuon viikon. Jos paljastuu, että asbestia löytyy, pitää keittiö purkaa asbestipurkumenetelmin ammattilaisten toimesta. Se voi maksaa useita tuhansia, sillä koko muu asunto on suojattava mahdolliselta pölyltä. Asbestipöly voi jäädä ilmaan pitkäksikin aikaa eikä sitä saisi levitä muualle asuntoon.

Yritin hiljattain googlata todennäköisyyksiä sille, löytyykö uudesta asunnostamme asbestia. Talo on rakennettu vuonna 1965. 1960- ja 1970-luvut olivat asbestin suosituinta käyttöaikaa, joten on hyvin mahdollista, että sitä löytyy. Käytännössä on niin, että asbestia on melko varmasti lähes jokaisessa ennen 1980-lukua tehdyssä rakennuksessa Suomessa. Sitä löytyi myös toissa vuonna Kalliossamme sijaitsevan, vuonna 1928 rakennetun kerrostaloasuntorakennuksen kellareista, jossa tehtiin putkiremontti.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että asbestia olisi itse asunnossa. Hämmästyin kun luin selvitystä siitä, missä kaikkialla asbestia on käytetty: putkieristyksinä, akustolaattoina, liimana, saumausaineena, bitumissa, maaleissa. Siis käytännössä katsoen kaikissa rakennusmateriaaleissa, jossain muodossa. Työterveyslaitoksen 17-sivuisesta dokumentista voi tutkia, minä vuosina sitä on käytetty missäkin elementeissä ja minkälaisissa rakennuksissa.

fromholtz-.jpg

Kuvassa kuumaa kestävä asbestirukkanen. Kuvalähde: By LukaszKatlewa – Own work, CC BY 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=37259226

 

Koti Sisustus DIY

Itä-stadin oikeat nimet: Myllikä, Roihika, Hertsika, Meltsi

Huomasin vähän aikaa sitten ajautuneeni keskusteluun, miksi Itä-Helsingin asuinalueita ”oikeasti” kutsutaan. Esitin vankkoja mielipiteitä, jotka perustuvat tasan yhteen lähteeseen: rap-artisti Avaimen sanoituksiin. Ja sieltä siis tämä lista:

Myllypuro – Myllikä

Roihuvuori – Roihika (myös Roihis)

Herttoniemi – Hertsika

Mellunmäki – Meltsi

Vuosaari – Vuokki

Marjaniemi – Maris (myös Marjis)

Itäkeskus – Itis

Kulosaari – Kulis

En löytänyt kevyellä etsinnällä tietoa siitä, kuinka vanhoja nämä kutsumanimet ovat, ja onko niillä minlälainen etymologia. Ainakin räppiskenessä niihin viitataan usein.

https://youtube.com/watch?v=15k5te6BT_4

Puheenaiheet Uutiset ja yhteiskunta