Blogin nimen taustaa
Tervetuloa mun ekan blogin ekaan kirjoitukseen
Pitänee hiukan avata tuota blogin nimen taustaa ja ajatusta koko blogin takana. Tää on mun ihka eka blogiviritelmä, jota mietiskelin pitkään. Ja totesin, että aina kannattaa edes yrittää. Ja sit fakta on se, että mitään en tuu näistä kotona vietetyistä vuosista muistamaan, joten toimikoon tämä myös eräänlaisena päiväkirjana, joskin varoin sanaa ”päiväkirja” mun blogissa, koska joo, niitä on jo aikas monta. Noh, nyt kerron vähän tästä blogin nimestä (joka on kuulemma tärkeä juttu ja tää nimi tuli mulle mieleen hetkeä ennen nukahtamista, joten sen on pakko olla hyvä juttu)
Asuinalue, jossa meidän perhe majaa pitää oli aikanaan melkein nimetty mielikuvituksekkaasti ”Nälkäläksi”. Sitten tuli joku, jolla oli selkeästi paljon vähemmän huumorintajua ja torppasi tämän idean ja antoi tälle kyläpahaselle nimen, joka on melko mainstream ja josta ei saa kyllä jutunjuurta sitten mitenkään.
Koska kuitenkin tykkään tästä alueesta tosi paljon ja olisi kiva, että se näkyisi myös blogissani, niin valitsin Nälkälän nimikkeeseen. Ja myöskään ahkera googlettelu ei tuottanut tulosta tämännimisestä blogista, joten TA-DAA! Olen originaali. Tai siis en, koska jokatoinen kolmekymppinen äitihenkilö pitää blogia nykyään. Mutta yritystä on, ainakin nimen suhteen. Lisäksi mulla on usein menossa joku dietti tai ainakin tekis miel syödä suklaata, joten märisen nälissäni. Ja jos mulla on tosi hyvä ”makropäivä” menossa, niin jollain lapsista on nälkä. Oli yö tai päivä, ni aina on jollain nälkä. Oikeasti, uskon, että tulen tarviimaan vielä Eu-tukea tän porukan syöttämiseen.
Nälkälän näkymiä (kuva otettu meidän yläkerran ikkunasta)
Sitten tuo ”märinä”. joka sinänsä kuulostaa varmaan aika negatiiviselta, mutta se on mun ja mun tuttujen parissa se kuvaa sellaista tietynlaista kommunikaatiota, joka nyt ei oo sinänsä negatiivista, eikä positiivista, mutta vain on. Googlettelin tämänkin ja juu, muumien mörkö ilmeisesti märisee. Itse käytän sanaa ”märinä” usein kun keskustelen (varsinkin näiden nuorempien lasten kanssa) Se menee jotakuinkin näin:
Minä: Älä viitti jooko märistä kokoajan.
PikkuUkko: äähhkggjhhhkllggg ööörööör.
Minä: Oikeesti, mikä märisyttää.
PikkuUkko: Iiihhihiikk äää-äää-äää- ÄÄÄRGHGGHHRRR..
Ja tätä rataa tää keskustelu sit voi jatkua ihan jopa tunteja. Myös nää koululaiset voi märistä. Ja uhmaikäinen prinsessakin usein märisee. Ja mieskin joskus. Ja totuudessa kun pitää pysyä, niin minäkin, milloin mistäkin.
Tässä kuvassa PikkuUkko märisee ihan tosissaan
Ja keitä tässä blogissa sitten seikkailee?
No minä, mun mies, jolle en oo vielä keksinyt osuvaa bloginimeä, 11 vuotias poika (joka haluaa säilyttää anonyymiteettinsä, koska äiti on nolo), 9 vuotias poika, joka ei myöskään halua täällä esiintyä, 2v vanha Prinsessa ja 8kk vanha PikkuUkko, jotka ei vielä osaa kertoa mitä ne haluaa, joten saavat täällä jonkin verran näkyä, koska ei kukaan jaksa vaan mun naamaa katella kokoajan.
En koe olevani niin hyvä kirjoittaja, että saisin mielenkiintoista blogia aikaiseksi rajaamalla aihealuetta kovin tarkkaan, joten kerron vähän kaikesta, mitä nyt eteen sattuu tulemaan. Toivottavasti hyppäät mukaan ja saan kirjoitettua muutakin kuin tämän ensimmäisen kirjoituksen. Ja muokattua tästä blogin ulkoasusta vähän enemmän omannäköiseni. Ja liitettyä linkkejä ja väliotsikoita ja että jos jotenkin saisin tästä enemmän blogin näköisen? Joku fiksu ois tehny tätä taustatyötä ennen minkään julkaisemista, mutta tättädää, mie oon tämmönen, et tehää eka ja mietitään myöhemmin. Tässäkin oli about viisi keskeytystä, joten ei kyllä hyvältä näytä. Aina sopii silti toivoa! :D