I wake and I’m one person, and when I go to sleep I know for certain I’m somebody else

Tiedätkö sen fiiliksen, kun mietit mielessäsi että ”en kans meinaa muistaa mittää tän hullunmyllyn ja tietotulvan keskellä”. Noh, mä tiedän. Tästä syystä ajattelin perustaa blogin, johon kerään pohdintoja, jotka haluan varmasti muistaa. Näkökulmia, jotka haluan muistaa.

Leikkimielisesti blogi on nimetty tämän ajatuksen mukaan. Lähtökohta blogin kirjoittamiselle on se, että joka päivä käydyt keskustelut, luetut uutisjutut ja kulutettu some muokkaa tai pyrkii muokkaamaan mun asenteita ja ajatuksia.
Kyse on myös siitä, miten tähän asiaan suhtaudun. Se on mahdollisuus kehittää itseään ja ajatteluaan.

”I change during the course of a day. I wake and I’m one person, and when I go to sleep I know for certain I’m somebody else.”

-Bob Dylan

Lainaus resonoi. Yhteiskunnallista keskustelua käydään valtavasti eri alustoilla, ja tekstien, uutisten, mielipiteiden ja näkökulmien määrä saa välillä pään pyörälle.  Tämän pyörityksen keskellä voi olla vaikea muistaa, että mitä mä nyt tästä asiasta taas ajattelinkaan. Se on sekä ”hyvä” että ”huono” asia. Mahdollisuus ja uhka. Mahdollisuus kehittää omaa ajattelua, ja uhka hukata se, jos jää pohtimaan aivan liikaa.

Blogin siis on tarkoitus toimia sekä mun ankkurina osana keskustelua että aluksena keskustelun vesillä.

Aiheet valikoituvat sen mukaan, minkä koen tärkeäksi. Kantava teema on myöskin valita sosiologiselle pohdinnalle hedelmällisiä aiheita. Herkullisimpia aiheita ovat sellaiset, joihin sisältyy jokin ristiriita.

Opiskelin Jyväskylän yliopistossa sosiologiaa. Blogin teksteissä se tulee varmasti näkymään osaltaan vahvastikin, etenkin aiheiden käsittelytavassa. Blogin punainen lanka perustuukin aiheiden yhdenmukaisuuden sijasta käsittelytavalle. Sosiologia on kuin silmälasit, joita ei enää saa pois kun ne kerran on päähänsä laittanut.

Siispä, tervetuloa lukemaan kepeän sosiologisia pohdintoja, joita haluan itsekin muistaa joskus pohtineeni.