Naiset ja miehet juoruilevat saman verran, tutkitusti. Määrällistä eroa ei ole, mutta laadullista eroa kyllä on. Naiset juoruilevat enemmän sosiaalisista suhteista ja ulkoisesta olemuksesta. Lisäksi naisten juoruilu on miesten juoruilua useammin positiivissävytteistä. Tästä huolimatta juoruilulla painotetaan negatiivisten piirteiden leviämistä. (Journal of Gender Studies, vol. 28).

Se, mistä asioista päädytään juoruilemaan, on aivan äärimmäisen herkullista tutkailtavaa. Juorujen aiheet paljastavat sen, mitä asioita kohtaan osoitetaan huomiota, mitkä asiat ihmisissä ovat kiinnostavia.  Juoruilijat paljastavat juorut kertoessaan kiinnostuksen kohteistaan paljon enemmän ja intiimimmällä tasolla, kuin ehkä paljastaisivat suoraan itsestään puhuessaan (White 1994). Juorut ovat kultakaivos siinä kohtaa, kun halutaan tsekata vieläkö ihmisiä kiinnostaa valta, seksi ja raha, ja niiden jakautuminen.

“People love gossip. It’s the biggest thing that keeps the entertainment industry going.”

-Ellen DeGeneres

Niin, ihminen tylsistyy herkästi. Siitä syystä innostumme, kun jotakin poikkeavaa tapahtuu. Juorujen voima ja viihdyttävyys perustuu siihen, että ne käsittelevät normien sanelemaa sosiaalista järjestystä. Juorut ovat sosiaalista liimaa ihmisten välillä. Ihmisten, jotka jakavat saman normiston. Normien yhteenliimaamisvoima perustuu siihen, että ihmisillä on jaettu käsitys siitä, miten asioiden tulisi normaalisti mennä.

Mietitäänpä vaikka psykologilla käyntiä. Ennen ei ollut normia hakeutua mielenterveyden vuoksi herkästi hoitoon. Tänä päivänä on tilanne täysin eri, kun julkisuuden henkilöt ottavat kantaa, että ”kaikkien tulisi käydä terapiassa” ja yksityiset ihmiset omilla kanavillaan kertoilevat asiasta avoimesti. Monet lisäävät, että kynnys kertoa on suht korkea. Eli jotakin stigmaa asiaan liittyy. Mutta se on koko ajan hälvenemässä. Samalla kun stigma hälvenee, hälvenee myös juorujen voima.

Toinen erimerkki yleisestä normista on, että aikuiset ihmiset muodostavat kahden hengen pareja, pariskuntia. Jos tämä normi jollakin tavalla rikkoutuu tai sitä vahvistetaan, aiheuttaa se juoruilua. Juoruilu nojautuu yhteiseen, yleiseen käsitykseen siitä, miten tulisi toimia. Jos ihmiset menevät naimisiin (niin kuin normi on), voi siitä puhumista ilman kontekstia sanoa juoruiluksi. Samoin, jos jotkut eivät mene naimisiin ja siitä puhutaan ilman sen kummempaa kontekstia, voidaan sen sanoa olevan juoruilua. Eroamisesta nyt puhumattakaan.

Keskeistä juoruilussa siis on normien ylläpito. Normien ylläpito kytkeytyy moraaliin, eli siihen mitkä asiat koetaan hyväksyttäviksi ja mitkä eivät. Juoruilla on voimaa, koska normeilla on voimaa. Juorujen valta häviää, kun normien valta häviää. Kyseenalaistamalla normin, jonka vahvistamiseen juoru perustuu, putoaa juorultakin pohja, uskottavuus, ja voima.

Tämä on erityisen oleellista ihmisten hyvinvoinnin kannalta. En missään nimessä ajattele, että normit ovat rajoittava, pahoinvointia aiheuttava tekijä. Normit ovat meille elintärkeitä. Ilman niitä olisimme perustavanlaatuisesti sosiaalisina olentoina täysin hukassa. Normeja on hyvä olla, niitä täytyy olla.

Normien voima on kuitenkin kaksiteräinen miekka. Se kytkeytyy juoruihin perustavanlaatuisesti. Juorujen ongelmallinen aspekti on tietysti se, että joku saattaa käyttää niitä kertoessaan laskelmoitua valtaa.  Vain normeja avaamalla, ne näkyväksi tekemällä ja niitä päivittämällä takaamme sen, ettei ilkeämielisillä juoruilijoilla ole kohtuutonta valtaa. Normaalin laajentaminen katkaisee ilkeydeltä siivet. Juorut ovat yksi osoitus siitä, miten sosiaalisia olentoja ihmiset ovat. Sosiaalisia ja viihdettä kaipaavia.

Nuorena juorut ahdisti. Enää ei. Niihin osaa suhtautua ihmisten tapana viihdyttää itseään ja muita. Juorut ovat tapa osoittaa, että toisten tekemiset kiinnostavat. On tervettä, että muiden tekemiset kiinnostavat. Ahdistuksen hälveneminen liittyy juurikin sen tiedostamiseen, että juorut perustuvat normien noudattamiseen, ja jos normeja lähdetään muuttamaan (=toivottavasti laajentamaan eikä supistamaan), pienenee juorujen voima samassa suhteessa.

Juorut ovat myös hyvästä, ne liimaavat osaltaan ihmisiä yhteen. Ilman erilaisia yhteensitovia asioita ja normeja anomia kolkuttelisi liian lähellä oven takana. Kuitenkin, vastapainoksi tarvitaan aivan oleellisesti raikasta ja tiedostavaa normien pihtiotteen pohtimista. Tällä tavalla turvataan se, että liima säilyy, mutta se ei ole liian aggressiivista, sormet yhteen liimaavaa ärsyttävää pikaliimaa.

Ensi kerralla kun kuulet juorun, mieti minkä normin noudattaminen tai rikkominen sen taustalla on? Tiedostetaan vähän enemmän, annetaan vähän enemmän tilaa hengittää <3

Lähteet:

Eckhaus, E., & Ben-Hador, B. (2019). Gossip and gender differences: A content analysis approach. Journal of Gender Studies, 28(1), 97-108.

White, L. (1994). Between gluckman and foucault: Historicizing rumour and gossip. Social Dynamics, 20(1), 75-92.