Halla

10725146_1483514211926022_1570774851_n.jpg

 

Kuten jo aiemmin mainitsin, meidän perheeseen kuuluu itseni ja avopuolisoni lisäksi koiramme Halla. Ajattelin tänään kirjoittaa tuosta hännänheiluttajasta hieman enemmän.

Halla tuli meille noin puolitoista vuotta sitten. Päätös koiran ottamisesta syntyi yllättäen, kun ryhdyin tutkimaan että minkälainen koirarotu meille sopisi ”sitten joskus”. Etsin koiraa, joka soveltuisi kotikoiraksi ja monta eri rotua siinä tulikin tutkittua. Yhdellä tutulla näytti olevan hauskan näköinen koira, ja tutustumisen jälkeen rotu vaikutti meille juuri sopivalta. Siinä sitten tutkiskelin kasvattajia ja niinhän siinä sitten kävi, että muutaman kuukauden kuluttua oli pentue odotettavissa. Vähän niinkuin ”vahingossa” päädyimme varaamaan meille poikakoiran. Pentueen synnyttyä pentue olikin täynnä tyttöjä ja niin sieltä sitten valikoitui meille toiveidemme mukaisesti pentueen rauhallisin pallero.

HALLA2.jpg

Halla on rodultaan Eurasier. Todella harva vastaantulija on tunnistanut rodun sen kerrottuamme. Emme tienneet sen olevan näin harvinainen. Joka kerta törmätessämme muihin koiran ulkoiluttajiin käymme saman keskustelun rodun alkuperästä. Luonteeltaan Halla on välillä todella jääräpäinen. Yrittää uhmata meitä käskyn saatuaan, mutta periksi emme anna! Pentuna tilanne oli välillä ihan mahdoton, mutta nyt aikuisiällä Halla on jo oivaltanut, että ei se mama annakaan periksi ja päättää luovuttaa.

En tiedä ovatko muutkin Eurasierit ”viisaita” Hallan tavoin. Halla oivaltaa älyttömän nopeasti uudet temput ja muistaa ne sitten todella hyvin! Tämä yllättää meidät edelleen joka kerta. Tämä piirre on vain ja ainoastaan hyvä, koska en itse jaksaisi opettaa samoja juttuja kovinkaan pitkään, jos tulosta ei syntyisi. Välillä on niitäkin päiviä, kun sitä ei millään meinaa saada tekemään jotakin ihan yksinkertaista juttua, minkä se varmasti osaa.

 

Onko sinulla Eurasier tai onko rotu muuten tuttu? 🙂

Suhteet Oma elämä

oranssia energiaa !

Photo 15.3.2015 16.32.44.jpg

 

Täällä eletään erittäin kiireistä ”viikkoa”, kun käynnissä on 12 päivän työrupeama. Kalenteri on ollut täynnä tapaamisia ja merkintöjä. Viime viikonloppuna olin töissä meidän messuosastolla ja päivät olivat yllättävän rankkoja. Vapaapäivä häämöttää onneksi jo edessäpäin! Odotan lauantaiaamua, kun saan herätä ilman huutavaa herätyskelloa.

Sunnuntaina messupäivän päätteeksi otin osastoltamme nämä pirteät tulppaanit kainalooni ja kiikutin ne kotiin. Miksi en ikinä ole ostanut oransseja tulppaaneja? I H A N I A ! Nämä toimivat ikäänkuin auringon jatkeena olohuoneessa ja makuuhuoneessa. 😉 Ovat pysyneet yllättävän hyvinä näinkin pitkään. Omat kokemukseni markettitulppaaneista ovat tänä keväänä olleet huonoja. Kukat ovat kestäneet virkeinä vain muutaman hassun päivän, vaikka olen niitä koittanut piristää leikkaamalla uudet imupinnat. Nämä yksilöt tuskin ovat tulleet marketista ja sen kyllä huomaa. 🙂

Tykkään aina ostella kotiin kukkia ja erilaisia vaaseja ja purkkeja on kertynyt kaappiin. Omat suosikkini ovat nuo eri kokoiset vanhat lasipurkit, joita olen kirpparilta haalinut, sekä mummolta lahjaksi saatu (kirpparilta myöskin löydetty) Iittalan maljakko.

 

Pirteää loppuviikkoa sinulle! 🙂

 

Puheenaiheet Sisustus Ajattelin tänään