Rakastan sitä tunnetta, kun lainaa kirjastosta niin paljon hyviä kirjoja, ettei tiedä mistä aloittaa lukemisen. Haluaisi vaan ahmia kaikki kerralla.

Tänään tunsin jostain syystä oloni vähän alavireiseksi. En jaksanut mennä salille enkä kahvilaan istumaan, mitä olin alunperin suunnitellut. Mietin mikä tuntuisi nyt hyvältä, ja päätin mennä kirjastoon istuskelemaan. En ole pitkään aikaan viettänyt kirjastossa aikaa nopeaa kirjojen lainaamista lukuunottamatta. Oli ihanaa valita kirjoja kaikessa rauhassa ja istuskella sen jälkeen mukavalla sohvalla lukemassa. Ystävänikin tuli piipahtamaan ja lueskeltiin hetki yhdessä. Ikävät tuntemuksetkin unohtuivat täysin Hanna Tuurin Irlantilaista aamiaista ja sen kuvauksia Länsi-Irlannin nummista ja mielenkiintoisesta kulttuurista lukiessa.

Kirjastot on kyllä niin ihania paikkoja. Niissä on ihan oma tunnelmansa. Samaan aikaan jotenkin rauhoittava ja inspiroiva, tuhansia tai kymmeniä tuhansia lukemattomia keksittyjä ja todellisia maailmoja. Lapsena käytännössä asuin kirjastossa, niin usein siellä tuli käytyä ja lainattua milloin mitäkin kirjoja tai CD-levyjä. Käytin kirjastoa vielä pitkälle teini-ikään asti, mutta sitten se jäi vähemmälle. 

Viime vuosina olen kyllä kirjastoa käyttänyt, mutta lainatut kirjat on tullut usein palautettua kertaakaan avaamatta. Opiskelu on vähentänyt halua lukea vapaa-ajalla ja kirjoja on tullut luettua lähinnä lomilla muutaman kerran vuodessa. Tänä keväänä aion kuitenkin ottaa vahingon takaisin ja lukea niin paljon kuin vaan jaksan, nyt kun sitä aikaakin on!

Nämä kuvat otettu Pasilan kirjastosta.