Ladataan...
Nestories

Olli sanoi tätä, Tomi sanoi tota ja Esa sanoi sitä. Niinpä mulle tuli mieleen vaikka mitä…

Mulla on aina ollut vähän etäinen suhde nk. perinteiseen miehiseen maailmaan. Tulenkin yleensä tietyllä tavalla helpommin toimeen naisten kanssa. On kuitenkin hyödyllistä oppia myös miehistä ajatuksenkulkua, muualtakin kuin omien korviensa välistä.

Esittelen seuraavaksi 10 huippuluokan suomalaista miestä, joita kannattaa seurata esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai käydä moikkaamassa tapahtumissa. Linkkaan ko. tyypit sydämellä, sillä nämä hienot modernit suomalaiset miehet ovat merkittävästi inspiroineet mua ja vaikuttaneet ajatteluuni. Useimmat heistä oon myöskin tavannut tai nähnyt livenä.

Suomalaisia miehiä saatetaan yleisesti ottaen pitää vähäpuheisina ja sisäänpäin kääntyneinä jörrikköinä. Odotapas, kun tutustut seuraaviin miehiin.

 

1. Jevgeni Särki

Jevgenin kanssa työskentelin samassa työpaikassa vuodesta 2012. Olin alun alkaen skeptinen Jevgenin ajatuksia kohtaan, mutta keskusteltuani hänen kanssaan pidemmin, huomasin saavani ahaa-elämyksiä ja kehittyväni omassa ajattelussani. Sittemmin olen todennut Jevgenin olleen aikaansa edellä. Nähdäkseni hän oli selvästi keskimääräistä avoimempi ja valveutuneempi jo vuonna 2012. Tapasimme hiljattain jälleen, ja oli ilo huomata, miten samanhenkisiä olemme monessa asiassa: erityisesti itsensä kehittämisen eri osa-alueilla.

Check out:

Elä paremmin

Rohkeuskoulu

Ylen juttu

 

2. Freddie Sirviö

Fredun ajatuksissa vetoaa välittömyys ja häpeilemättömyys. Hän esittää ulkomaisesta menestyskirjallisuudesta tuttuja hyödyllisiä ajatusmalleja hauskasti suomen kielelle räätälöityinä. Fredu puhuu esim. siitä, miten kannattaa keskittyä omaan juttuunsa ilman, että dissaa muita. ”Älä kuse muiden liekkiin”.

Check out:

https://fredusirvio.fi/

 

3. Rudi Rok

Rudi oli lapsuuden leikkikaverini, mutta aikuisiällä emme ole tavanneet. Viime vuosina olen ollut hämmästynyt siitä, miten isosti Rudi on saanut itsessään piilevät voimavarat esiin. Ihailen erityisesti hänen kykyänsä olla hetkessä läsnä kovalla intensiteetillä.

Check out:

https://www.rudirok.com/

Helsinking

 

4. Tomi Kokko

Tutustuin alun alkaen Tomin ajatuksiin 30 päivän ihmiskoe -dokumentin kautta. Vakuuttavinta oli se, kuinka Tomi laittoi itsensä likoon ollakseen esimerkkinä muille ja toi läpinäkyvyyttä ja vaihtoehtoisuutta suomalaiseen ravintokeskusteluun. Aikaisemmin vallinnut ahdasmielisempi keskustelukulttuuri sai dokumentissa koomisiakin piirteitä. Nykyisin Tomi Kokon kokemus ja asiantuntemus otetaan yhä laajemmin vakavasti. Totesin tämän omin silmin, kun kävin satojen muiden tavoin kuuntelemassa Tomia Koko Suomen ravintoremontti -kiertueella.

Check out:

https://tomikokko.com

 

5. Olli Posti

Ollin enimmäkseen ravintoaiheiset ideat ja erityisesti niiden esittämistapa ovat vedonneet muhun voimakkaasti ja vaikuttaneet merkittävästi omaan elämääni arjen valintojen kautta. Erityisesti idea itsensä syyllistämisen taakse jättämisestä ja realistinen ajatus asteittaisesta siirtymisestä kohti parempaa ravintoa kolahtivat kovaa. Varsinainen kohokohta sattui viime juhannukseen, kun pääsin juttelemaan Ollin kanssa Löylyssä henkilökohtaisesti. Oli ilo antaa positiivista palautetta siitä mahtavasta työstä, jota Olli on jo vuosikaudet tehnyt sen eteen, että ihmisillä olisi mahdollisuus entistä helpommin tehdä parempia valintoja ravinnon suhteen – ja voida sitä kautta paremmin. Kun luonnonlapsi-Ollin edesottamuksiin perehtyy enemmän, huomaa, että hänellä on paljon annettavaa monella muullakin elämän osa-alueella. Kysymys on kokonaisvaltaisesta hetkessä elämisestä ja elämästä nauttimisesta!

Check out:

https://olliposti.fi/

Supermarket Survival

 

6. Esa Saarinen

Kuuntelin Esa Saarisen luentoja Youtubesta vuonna 2014 lukiessani oikeustieteellisen pääsykokeisiin. Saarinen antaa kuulijoiden omille ajatuksille runsaasti virikkeitä, mutta myös tilaa. Olen ollut vaikuttunut esim. mahdollisuudesta omalla kohdallani työstää ajatusta, joka liittyy ”elämän saattamiseen itseni kannalta oikeaan kulmaan” mikromuutosten avulla. Minuun on purrut myös ”rakkaudellisuuden” tematiikka Saarisen humoristisena ja ilmavana esityksenä. Yleensä parisuhteessa ja ihmissuhteissa pienillä asioilla on valtavasti väliä. Rakkaalle kannattaa puhua kunnioittavasti ja kohdella häntä muutoinkin huomioivasti. Hauska havainto sattui Lönnrotinkadulla 2017, kun näin E. Saarisen pitävän hellästi huolta vierellään kävelevästä vaimostaan Pipsasta. Niin sitä pitää, Esa!

Check out:

http://www.esasaarinen.com/

 

7. Teemu Syrjälä

Törmäsin Teemun ajatuksiin viime syksynä Holiday Clubin Miehet puhuvat rakkaudesta -jaksojen myötä. Ajattelin heti, että Teemun ilmentämälle miehekkäälle tunteellisuudelle täytyy olla tilausta. Miehet saisivat kyllä ilmaista tunteensa entistä avoimemmin. Teemun inspiroimana olen pohtinut myös omaa käyttäytymistäni. Viime keväänä minulla oli kunnia kuulla Teemun inspiroiva puheenvuoro Vire -messuilla Tampereella. Teemun kohteliaisuus ja nöyryys puhuttelee vahvasti livenä.

Check out:

http://www.teemusyrjala.com/

 

8. Jaakko Halmetoja

Jaakko on syvällinen ravitsemuksen ja hyvinvoinnin ekspertti, joka valloittaa hymyllään ja huumorintajullaan. Vaikka Jaakko on esiintymisissään leikkisä ja lähestyttävä, hänen puheestaan huokuu nähdäkseni paikoin tietty ylevyys. Tämä saattaa liittyä siihen, että hän on syventynyt osaamisalansa ytimeen niin syvästi ja äärimmäisen kautta, että ei aina vaikuta olevan mukavuusalueellaan tavanomaisissa keskusteluissa. Aivan upeinta seurattavaa on, kun Jaakosta poistuu julkisten keskusteluiden edetessä tietty varauksellisuus - ja hän pääsee maailmaa syleilevien visioidensa kanssa toden teolla vauhtiin.

Check out:

http://www.jaakkohalmetoja.info/

http://biohakkerit.fi/

 

9. Olli Sovijärvi

Viime aikoina olen tutustunut Ollin asiantuntevaan työhön Biohakkerin stressikirjasta. Perhekeskeisyys ja laajan asiantuntemuksen väleistä välähtelevä kujeilu tekevät Ollista erityisen inhimillisen ja rakastettavan mediapersoonan. Kannattaa katsoa Youtubesta Ollin Biohakkerointia arjessa -klipit.

Check out:

http://biohakkerit.fi/

 

10. Teemu Arina

Teemun tapa argumentoida on luonnollinen, selkeä ja älyllinen, joten hänen tuottamaansa puhetta on harvinaisen miellyttävää kuunnella. Kiinnostavuuden kruunaa nähdäkseni futuristinen, poikamainen habitus. Teemu vaikuttaa olevan aina valmis kyseenalaistamaan erilaisia käsityksiä, myös omiaan - ilman että luopuu ajattelunsa ja tyylinsä luomasta auktoriteetista. Niinpä kaikesta paistaa vakuuttavuus. Pääsin seuraamaan biohakkereiden Teemun ja Jaakon esitystä livenä Tampereella, mutta oikeastaan vasta podcastien kautta olen syventynyt Teemun briljanssiin. Keskustelut kansainvälisten vaikuttajien kanssa ovat mielestäni parasta Teemua osoittaen valtavaa substanssiosaamista, ja nostavat hänet ehkäpä aikakautemme merkittävimpien puhujien joukkoon.

Check out:

http://biohakkerit.fi/

Suomen Kuvalehden juttu

Aamulehden juttu

 

Samalla kun seuraa inspiroivia persoonia ja saa paljon erilaisia vaikutteita, on hyvä pyrkiä itsenäiseen, kriittiseen ja riippumattomaan ajatteluun. Muilta oppimisen myötä voit saada omaan ajatteluusi uusia ituja ja hyödyllisiä sivuhaaroja.

Saattaa olla, että Jaakko sanoi tätä, Teemu sanoi tota ja Esa sanoi sitä… Sitten luet vielä jotakin kirjaa ja mieleesi tulee vaikka mitä.

Koska et ite ois hiffannut kaikkea sitä ilman kaikkia näitä kertautuvia vaikutteita, ehkä koet haluavasi jakaa hyviä ajatuksia edelleen toisille.

Kysymys on tällöin kollektiivisesta hyvän jakamisesta ja vastavuoroisesta oppimisesta!

 

P.S. Ks. Sarjan ensimmäinen osa

Ladataan...
Nestories

Päivän perunat liippaavat elinvoimaa, herkkyyttä ja hienostunutta makua. Miten minä näen nämä teemat juuri nyt?

Elänkö tarpeeksi voimallisesti?

Herkästi ainakin.

Enkö siis aisti?

Enemmän kuin ikinä!

 

Olen fiini.

Ja makuni hienontuu.

En tyydy vähään, vaan vaadin.

Se on positio.

 

Miten sinä näet nämä teemat elämässäsi? Tyydytkö vähään vai oletko löytänyt herkkyyden? Tartutko herkästi tilaisuuteen?

 

P.S. Ks. sarjan ensimmäinen osa

Ladataan...
Nestories

Oon taas vähä funtsinu, miks olin enne nii paljo enemmä väsyny ja kuormittunu ku nykysi…

Miksi joskus muinoin murehdin turhia huomattavasti nykyistä enemmän?

Miksi arkeni oli harmaata ja mieleni synkkä?

Miksi minulla ei ollut aikaa arvostamilleni asioille?

Miksi keksin tekosyitä?

Useasta syystä.

 

Olen nykyisin huomattavasti huolettomampi, aikaansaavampi ja rehellisempi itselleni osaltaan siksi, että olen jo vuosikaudet karsinut turhaa tavaraa.

On ollut valtava helpotus (!!) päästä kaikesta tarpeettomasta eroon. Olo on jo nyt kuin taivaan lintusella. Ja matka jatkuu...

Toista se oli ennen, kun esimerkiksi siivotessani takerruin yksittäisiin tavaroihin. Kannoin murhetta tavaroiden merkityksettömyydestä ja ajan kulumisesta. Siirtelin ja mietin tavaroita... Tavarat herättivät negatiivisia muistoja menneestä elämästä ja siitä, kuka joskus olin. Ne tuottivat epämääräistä huolta.

 

2011: Iltoja kului arvottomia tavaroita hypistellessä  -> mitä jäi käteen?

 

Ennen keittiötä hallitsivat tiskivuoret ja pitkään säilyvät ravinneköyhät kuivamuonapaketit... Kauan eläköön Kellogg's!

 

Aiemmin olin keräilijä. Keräsin kirjoja, cd- ja vinyylilevyjä, dvd-elokuvia, matkamuistoja, sukkia, astioita, kuivamuonaa ja mitä milloinkin. Ennen minulla oli paljon arvotonta ja laadutonta tavaraa - jos jotain parempaakin. Valtaosaa tavarasta en oikeasti tarvinnut. Toisaalta monet eniten tarvitsemistani esineistä, kuten elektroniikka, vaatteet ja huonekalut olivat valitettavan kehnoa laatua. Ne menivät huonoiksi tai hajosivat liian nopeasti. Sitten piti ostaa uutta - tietysti jälleen huonoa laatua. Olin katastrofi ympäristölle.  Mutta olen ottanut opikseni. Vaikka täytyy myöntää, että minulle on edelleen hankalaa luopua esim. levykokoelmastani tai kauniista astioista. Sen sijaan minulle merkityksettömät tavarat olen heivannut jo aika päivää sitten. Lisäksi osaan nähdä, että myös levykokoelman karsiminen ja astioiden vähentäminen ovat hyviä tavoitteita matkalla kohti minimalistisempaa elämäntyyliä. 

 

Nykyään kaupassa asioidessani etsin aktiivisesti tarkoin valittuja esteettisiä, käytännöllisiä ja kestäviä esineitä sekä panostan laadukkaaseen ravintoon. Ostan mielelläni vähemmän; tuottaa iloa jättää romut kauppaan. Valitsen oikeaa ravintoa, en E-koodattuja eineksiä. Kehitän "makuani" hyödykkeiden valinnassa. Teen edelleen myös virheitä, mutta sitä myötä olen joka kerta entistä varmempi valinnoistani. Luen tuotearvosteluja, peilaan muiden kokemuksia omiini ja tarkastelen materiaaleja. Pyrin tekemään valintoja, joihin olen tyytyväinen vielä vuosien päästä. Vaikka olenkin intuitiivisesti hyvänoloisille vaikutteille altis, pyrin pureksimaan ne ennen nielemistä. Pohdin kriittisesti: onko ostopäätös ekologinen? Tekeekö se gutaa minulle, tekeekö se hyvää ympäristölle?

 

Lopputuloksena nautin materiasta ilman huolta. Asettelen muutamat kivat esineet esille yksittäisinä tai muutaman esineen kombinaatioina.

Hengitän ja säädän vastaanottimeni sopivalta tuntuvalle taajuudelle.

Katson esineiden värejä ja muotoja pehmeästi. Imen niistä voimaa.

Kuulostelen itseäni. Mietin, onko tämä esine juuri sellainen, jonka haluan pitää itselläni juuri nyt.

Olen varma. Nautin juuri tästä esineestä. 

En ole varma. Luovun esineestä.

 

2018: Illat askeettisessa, puhtaassa ja raikkaassa kodissa - > avaimet mielen kirkkauteen

Ihanalla iltapalalla...

 

Suloiseen suihkuun...

 

 Hellivää hampipesua...

 

Mieleni on kirkas.

 

Mieleni on kirkas. Olen jo hyvässä vaiheessa matkalla kohti yhä minimalistisempaa elämäntapaa ja onnellisempaa elämää. Matka kohti minimalismia on matka kohti selkeyttä, raikkautta, kirkkautta. Ostan tavaraa vähemmän. Kulutan ravitsemukseen, elämyksiin ja palveluihin enemmän. Elän paremmin hetkessä.

Yhteenvetona totean, että aiemmin annoin tavaroiden ruokkia melankoliaa siirtelemällä täysin merkityksettömiä tavaroita siivouksen yhteydessä. Käytin aikaani tavaroiden siirtämiseen paikasta toiseen ja kannoin huushollin loputtomalta tuntuvasta hallinnoinnista murhetta. Tuhlasin kallisarvoista aikaani ja ikään kuin elin jo elettyä elämää. Ainakin niinä perusteellisimpina siivouspäivinä. Mietin: "tällä on tunnearvoa" tai " tätä voin vielä tarvita joskus".  Eipä ollut oikeasti enkä koskaan tarvinnut. Nykyisin pidän ympäristöni siistinä ilolla ja nautin muutamista laadukkaista esineistä. Siivous käy helpommin ja avara koti inspiroi ajattelua. Minulla on aikaa itselleni. Minulla on aikaa läheisille. Olen parempi työntekijä. Olen parempi ystävä. Olen parempi aviomies. Rakastan vahvemmin kuin ennen.

 

Samalla kun pohdin omaa muutostani, ajattelin myös kysyä sinulta.

Käytätkö aikaasi oikeasti sinulle merkityksellisiin asioihin?

 

Takerrutko tavaroiden "tunnearvoon"?

Huomasitko, että et taaskaan ollut aikoihin tarvinnut esinettä, joka joskus oli mielestäsi niin "tarpeellinen"?

Oletko pitänyt kynsin hampain kiinni vanhasta?

Onko sinulla suru puserossa turhien romujen takia?

 

Vai oletko sinut tavaroidesi kanssa ja onnistunut siivoamaan epämääräisen sotkun elämästäsi?

Oletko ehkä vielä matkalla niin kuin minä?

Kiitos kun luit kirjoitukseni.

 

 

Kiitokset kaikille lahjoittajille! Kotia kaunistaa ja arkea ilahduttaa:

-          Himalajan kristallisuolasaippua

-          Himalaya Herbal Healthcare -hammastahna

-          Iittala/Marimekko Kivi -kynttilälyhty (lahjaksi saatu)

-          Iittalan Konstantin Grcic -juomalasit (lahjaksi saatu)

-          Iittalan Sarjaton muki Letti

-          Kampin Kukan leikkokukkakimppu (lahjaksi saatu)

-          Marimekko Tasaraita -pyyhe

-          Marimekko Varvunraita -käsipyyhe (lahjaksi saatu)

-          Möve Allover -pyyhe

-          Philips Sonicare -sähköhammasharja

-          Rento Eukalyptus -saunasaippua (lahjaksi saatu)

-          Serax Merci N°9 kulhot ja kupit

 

P.S. Ks. sarjan ensimmäinen osa

Ladataan...
Nestories

Tunnen ja tiedän. Saanko näyttää sen sinulle sopivalla tavalla?

Olen kylmä ja kova.

Ajattelen enimmäkseen itseäni.

Odotan saavani.

Ajattelen kiitollisuuden riittävän.

Vaikka voisin antaa.

 

Ajattelen tietäväni elämästä.

Tiedän kun en ajattele.

 

Olen lämmin ja pehmeä.

Välitän heti kun tajuan.

Siinä voi kestää.

En tunne sinua.

Kun saan tuntea, liikutun?

 

P.S. Ks. sarjan ensimmäinen osa

Ladataan...
Nestories

 

Viime viikkoina olen antanut hektisen nykymenon vaivata ja tehnyt kiireen itselleni. Nyt siihen on tultava stoppi. Tavoitteena on keskittyä hetkeen ja siihen, mikä siinä milloinkin on mielestäni olennaista. Yksinkertaista.

On luonnollista, että olen kuvittanut mieleeni kiireen. Syventävät opinnot ovat edenneet, ja olen käynyt seminaareissa, ekskursioissa ja työhaastatteluissa. Aloitin työt. Lisäksi muutimme Espoon keskuksesta Helsingin ytimeen, kaiken kiireisen keskelle.

Niinpä en ole "ehtinyt" käydä montaa kertaa ihka oikealla luontoretkellä. Paremman puutteessa olen ulkoillut muutamia tunteja kerrallaan kaupunkiympäristön luonnossa, joka on yllättävän anteliasta. Kaupungin reunamilta, jopa sydämestä, on löydettävissä luonnon mittaamaton kauneus ja rauha.

Toisaalta pakkasella, autojen seassa, keskustan saastunut ilma tekee kaikkensa pilatakseen työmatkan hengitysharjoitukset. Pakokaasu saa hengityselimet voimaan pahoin. Miksi siis haluan asua kaupunkikeskustassa? Kun oikein pysähtyy tarkkailemaan, täällä on runsaasti älyllistä virikettä. Sellaista, mitä ei metsästä löydä. Täällä voin päivittäin tavata itseäni fiksumpia ihmisiä ja mennä Musiikkitaloon vaikka "harva se ilta"...

Kaupungissa en kuitenkaan usein keskity ja kuuntele niin hyvin kuin voisin. Päällimmäisenä kun tuppaa olemaan vaikutelma kiireestä. Se ikään kuin kannustaa häiriintymään epätäydellisyydestä ja keskittymään lukuisiin merkityksettömiin seikkoihin yrittäen tehdä sisäisestä elämästä tarpeettoman monimutkaista.

Kun minulla kerran nyt on mahdollisuus olla ytimessä, enkö keskittyisi siihen, mikä on mielestäni hetkessä keskeistä? Useimmiten ei ole keskeistä pitää itseään turhan tärkeänä – tai toisaalta merkityksettömänä. Minulla on merkitys, joka mitataan hetkissä. Niinpä aloitan vaikka antamalla tietä toisille ja availemalla ovia muille. Tietysti otan myös säännöllisesti hetkisen itselleni kaupungin luonnossa, jotta en unohtaisi olennaista.

 

 

P.S. Ks. sarjan ensimmäinen osa.

Pages