Paniikki diskossa
Koulutehtävien ja tentteihin lukemisen välttelijä täällä hei! Kummasti muistan tämän blogini aina silloin, kun olisi jotain muuta tekemistä.. Muuta, mutta ei missään nimessä tärkeämpää!
Koska minut luotiin (vai tuotiin?) tälle planeetalle levittämään hyvän musiikin ilosanomaa, tulin kertomaan teille Panic! At the Discon uudesta Too weird to live, too rare to die!-levystä, joka soi tälläkin hetkellä verkkaisesti etenevän esseen kirjoittamiseni taustalla.
Jos pidät levyn nimeä nimihirviönä, voin kertoa että P!ATD:n ensimmäisellä levyllä on biisi nimeltään There’s a good reason these tables are numbered honey, you just haven’t thought of it yet. Jep. Samaiselta levyltä löytyvä biisi Lying is the most fun a girl can have without taking her clothes off on edelleen yksi suosikkibiisejäni ja ehdottomasti bändin paras, vaikka monta hittiä ovatkin tehneet jälkeenpäin.
Panic! At the Discon komea laulaja on nimeltään Brendon. Onko sattumaa, että The Killersin nokkamiehen nimi on Brandon ja molemmat bändit ovat Las Vegasista? Ai on? Mä kehitin asiasta jo hyvän salaliittoteorian, mutta ei sitten. (Kuva täältä.)
Uusi levy ei ollut mikään helpoin sulateltava, ensikuuntelu tuotti suoranaisen pettymyksen. Biisien Imogen Heap-tunnelma ja Fall Out Boymaiset huudatukset tuntuivat vierailta tämän bändin kynästä. Mutta sitkeänä naisena en tietenkään luovuttanut, vaan jatkoin kuuntelemista! Nyt ongelmaksi on muodostunut lähinnä se, etten voi lopettaa kuuntelemista. Tai tämän videon katselemista:
Levyn kaikissa biiseissä on omat vahvuutensa, mutta jos kuuntelet levyltä vain yhden biisin, anna sen olla tämä. Nicotine iskee nyrkillä palleaan. Hyvällä tavalla, silleen ”takes my breath away”-tyyliin.
http://www.youtube.com/watch?v=YmBOI3_m7Gs
P.S. Voiko youtube-videon blokata itseltään ettei sitä voisi katsoa useita kertoja päivässä?
