Tehtävä numero kahdeksan käsittelee Paavon halvaantumista. Tehtävän alussa katsoin Paavosta kuvatun videon, jossa halvauksesta on kulunut kaksi viikkoa. Analysoin mitä videolla Paavon toimintakyvystä saan selville. Arvioin hänen kykyään hallita staattinen asento sekä dynaaminen asennonhallinta. Lisäksi kerron edellä mainituissa asioissa ilmenevistä vaikeuksista. Kerron myös Paavon asennonhallinnan strategioista, sekä millä tasolla Paavon asennot mielestäni ovat. Tehtävän loppupuolella laadin fysioterapeuttina Paavolle tasapainoharjoitteita, perustellen miksi valitsin tietynlaisen vaikeusasteen + miten ks. harjoitteissa tehtäväkeskeinen harjoittelu toteutuisi.

Analyysiä Paavosta kuvatun videon perusteella: Paavon istuma-asento pysyy ilman tukea suhteellisen hyvänä. Pusher-oireyhtymä vaikuttaa hänen istuma-asentoonsa hieman, ylävartalossa huomaa että asento viettää hieman oikealle. Oireyhtymä ei tässä tule kuitenkaan paljoa esille, vaan istuma-asento pysyy suhteellisen stabiilina.

Seuraavassa testissä Paavon molemmille sivuille sänkyyn on laitettu rastit, joihin Paavon tulee kyynärpäillään kurkottaa ja koskettaa. Mielestäni Paavon dynaaminen asennonhallinta pysyy liikkeiden aikana hyvänä, suoritukset ovat hyvin puhtaita ja oikeaoppisesti tehtyjä. Palaaminen takaisin istuma-asentoon sujuu hyvin, Paavo ei tarvitse avukseen tukea toisesta kädestään. Samalla tavoin myös esineen kurkottaminen lattialta + takaisin merkitylle alueelle laittaminen sujuu Paavolta mielestäni hyvin. Samaa mieltä olen myös esineen antamisessa fysioterapeutin käteen/ ottamisesta fysioterapeutin kädestä; dynaaminen asennonhallinta pysyy hyvänä.

Lattialla seisoessa Paavon seisoma-asento on hieman horjuva ja hän käyttää pienimuotoista nilkkastrategiaa pysyäkseen pystyssä. Lonkkastrategia on myös ehkä hieman käytössä, löysien vaatteiden takia en sitä videosta voi täysin huomioida. Asento ei kuitenkaan ole hurjasti horjuvaa niin että tasapaino olisi pettää. Pystyssä pysymisen tilanne on siis Paavolla hyvä!

Seuraavan harjoitteen alussa Paavo nousee istumasta seisomaan. Tässä on selvästi havaittavissa Pusher-oireyhtymä, koska seisomaan nouseminen tapahtuu selvästi oikean kehonpuolen kautta. Vasen puoli ei selvästikään varaa painoa yhtä paljon kuin oikea. 15 sekunnin seisomatestin alkaessa asento lähtee muutaman sekunnin päästä kaatumaan oikealle, jolloin fysioterapeutti joutuu ottamaan Paavon vastaan kaatumisen estämiseksi. Vielä uudestaan kokeillessa on tulos sama; selkeä kallistuminen tapahtuu oikealle kehonpuolelle. Yhdellä jalalla seisominen ei Paavolla onnistu lainkaan, hän ei saa pidettyä dynaamista asennonhallintaa yllä.

Seisoessa lattialta esineen kurottaminen tapahtuu myös selkeästi oikean kehonpuolen kautta, vasen puoli ei lähde liikkeeseen juurikaan mukaan. Myöskin seisaaltaan kyynärpäillä koskeminen rasteihin onnistuu oikealla puolella hyvin, mutta vasemmalle puolelle kallistuessa asento pettää ja fysioterapeutti joutuu tulemaan apuun kaatumisen ehkäisemiseksi. Ympäri pyörähtämisessä oikea puoli selvästi kontrolloi kääntymistä ja vasen puoli ei ole kovinkaan vahva. Lisäksi dynaaminen asennonhallinta pettää ja fysioterapeutti joutuu turvaamaan Paavon seisoma-asentoa.

= yhteenvetona siis että staattinen asento Paavolla on hyvä mutta dynaamisessa asennonhallinnassa on vaikeuksia.

                                          PAAVON TASAPAINOHARJOITTEET

Fysioterapeuttina suunnittelisin Paavolle ensin muutamia tasapainoa harjoittavia liikkeitä. Jos liikkeitä ohjataan potilaalle heti liikaa, menettää hän mielenkiintonsa niitä kohtaan ja kokee harjoitteet varmasti pelkäksi taakaksi. Näin ollen on tärkeää lähteä liikkeelle muutamilla harjoitteilla, joiden avulla Paavo saa treeniä tasapainolleen ja samalla hän voi kokea onnistuessaan positiivisia tuntemuksia. Ajan myötä nämä alkupään harjoitteet alkavat tuntumaan Paavosta liian helpoilta suorittaa, joten fysioterapeuttina seuraan tilannetta ja haastan Paavoa silloin uusilla, haastavammilla harjoitteilla. Nyt annettavissa harjoitteissa (3kpl) keskityn parantamaan Paavon dynaamista asennonhallintaa, sillä siinä koen hänellä olevan enemmän kehitettävää kuin staattisessa asennonhallinnassa. Harjoitteet ovat tasoltaan helpohkoja, koska ne on tarkoitettu Paavon alkuvaiheen kuntoutukseen. Keskityn erityisesti seisoma-asennon harjoitteisiin, sillä istuma-asento pysyi Paavolla hyvänä.

HARJOITE 1: Seiso alkuasennossa pienessä haara-asennossa (jalkapohjat lattiaan merkittyjen merkkien päällä). Varmista että vieressäsi on seinä tai tukikaide, josta voit tarvittaessa ottaa tukea. Molemmilla sivuillasi on myös lattiaan merkityt rastit. Lähde siirtämään ensin oikeaa alaraajaasi kohti saman puolen rastia, varmista peilin luotisuoran kautta että keskikehosi pysyy suorassa asennossa koko suorituksen ajan. Kosketa oik. alaraajallasi rastia ja palauta takaisin lähtömerkkiin. Toista liike hitaasti ja hallitusti 10-15x ja tee tämän jälkeen sama vasemmalla alaraajalla sen puolen rastiin.

HARJOITE 2: Pysy edelleen samassa lähtöasennossa merkittyjen merkkien päällä. Siirrä oikeaa alaraajaasi eteenpäin, lattiaan merkittyä kolmiota kohden. Kosketa alaraajallasi kolmiota ja siirrä samalla painoa jalallesi. Palauta tämän jälkeen raajasi lähtöasentoon. Toista 5-10x ja tee sama vasemmalla alaraajallasi.

HARJOITE 3: Istu hyvässä asennossa tuolilla, jossa on selkä- sekä käsinojat. Aseta jalkasi lattiaan merkittyjen rastien päälle ja huomioi että punainen viiva menee lattiassa alaraajojesi välissä koko harjoitesuoritusten ajan. Ota kiinni tukikaiteesta molemmilla käsillä ja lähde nousemaan pystyasentoon. Varmista että selkä pysyy suorana ja toimii ylös noustessasi vipuvartena (taivuta vartaloasi menosuuntaan). Huomioi että ponnistat ylös tuolilta tasaisesti molemmilla alaraajoillasi, etkä tee liikettä käsiesi varassa. Peilin kautta voit seurata että asentosi pysyy koko liikesuorituksen ajan hyvänä, eikä vartalo kierry pystyyn pelkästään oikean kehonpuolesi kautta. Kun olet noussut seisomaan, jarruta liikettä takaisin istumaan mennessäsi. Toista ylös-alas – liikettä hallitusti 5-10x vointisi mukaan.

= Mielestäni tehtäväkeskeinen harjoittelu tulee hyvin kolmessa laatimassani harjoitteessa. Potilas pääsee itse käytännössä harjoittelemaan liikkeitä. Samalla hän saa merkityistä merkeistä (lattiassa ja peilissä) hyvää palautetta toiminnalleen, jonka perusteella hän kykenee korjaamaan suorituksiaan. Myös peili toimii hyvänä palautteen lähteenä, kun potilas näkee visuaalisesti omaa toimintaansa. Jos potilaalla ei olisi käytössään peiliä, voisi hän kokea esim. seisovansa suorassa, vaikka todellisuudessa hänen seisoma-asentonsa olisi vinossa.

Lähteet:

Pyöriä, Outi opintomateriaalit