TEHTÄVÄ 7

tasista.jpg

 

Seitsemännes tehtävä käsittelee aihetta tasapaino. Ensimmäisessä osiossa mietin omaa tasapainoani ja mitkä asiat tukevat sitä että olen oppinut hallitsemaan tasapainoani. Katson myös kaksi eri videota, joissa nuoret aikuiset ja keski-ikäiset tekevät muutamia tasapainoharjoitteita. Lisäksi kokeilen myös itse liikkeet ja arvioin miksi tietynlaisia asioita tapahtuu harjoitteiden aikana.  Tehtävän toinen osio käsittelee halvaantumista ja sen jälkeistä potilaan tasapainoa. Avaan hieman erilaisia käsitteitä joita tasapaino aiheeseen liittyy.

Oman tasapainoni koen olevan hyvä. Jo pienenä lapsena sitä tuli kehitettyä monin eri tavoin. Asuimme lapsuuden perheeni kanssa useilla eri rivitaloalueilla ja siellä tuli leikittyä ja juostua yhdessä pihapiirien lasten kanssa. Samalla tuli tietämättä harjoitettua omaa tasapainoa ja koordinaatiota kun kiipeiltiin puissa, rimpuilutelineissä, keinuttiin kiikuissa, leikittiin hippaa ym. Näin alaraajat kehittyivät leikin tiimellyksissä; nivelet muotoutuivat liikkuviksi ja joustaviksi, lihakset vahvistuivat ja välttyivät turhilta lihaskireyksiltä. Myös koulujen liikuntatunneilla tuli harrastettua monipuolisesti liikuntaa, joka edesauttoi koordinaation ja tasapainon kehittymisessä.

Katsoin tasapainovideot, joissa 20-25v. nuoret aikuiset ja toisessa videossa 30-50v. keski-ikäiset seisoivat yhdellä jalalla. Heitä pyydettiin sulkemaan silmänsä, jolloin jokaisen tasapaino alkoi horjua. Tämän jälkeen pyydettiin nostamaan katse kohti kattoa, jolloin tehtävä vaikeutui vielä enemmän. Nuorten aikuisten videossa oli myös toinen tehtävä jossa he seisoivat jälleen yhdellä jalalla. Samalla heidän tuli viedä käsivarsiaan vuoron perään sivulle. Tasapaino pysyi yllä silloin hyvin, mutta kun hetkeä myöhemmin katseen piti seurata käsien liikkeitä, niin se osoittautui taas haastavammaksi tehtäväksi. Kaikki liikkeet myös kokeilin itse videoiden katsomisen jälkeen. Seuraavaksi analysoin mitä omassa kehossani tapahtui kun:

pienensin tukipintaa (siirryin seisomaan yhdellä jalalla): Tukipinta pieneni heti kun nostin toisen jalkani ilmaan. Yhdellä jalalla seisominen ei tuottanut vaikeuksia, mutta huomasin että vasemmalla jalalla seisoin vakaammassa asennossa kuin oikealla. Vasemmalla jalalla seistessä asento pysyi ryhdikkäänä ja hyvänä, nilkan ym. alaraajan osien ei tarvinnut käyttää asentoa korjaavia liikkeitä. Oikeassa jalassa huomasin pientä tärinää, eli ns. nilkkastrategia lähti korjaamaan asentoani.

kun eliminoin visuaalisen informaation seisoessani yhdellä jalalla (silmät kiinni): Kun suljin silmäni yhdellä jalalla seistessä, alkoi tasapainoni horjumaan heti. Nilkka ja lonkka pyrkivät pitämään minua pystyssä (nilkka- ja lonkkastrategiat). Kädet ojentuivat myös sivuille ja pyrkivät tasapainottamaan asentoani. Kun tietoisesti yritin pitää kädet rankani vieressä, asento lähti horjumaan vielä enemmän. Kädet siis olivat oleellinen osa säilyttämään tasapainoni.

kun eliminoin sekä visuaalisen että vestibulaarisen informaation seisoessani yhdellä jalalla (silmät suljettuna ja kohotan samalla pään kohti kattoa): Silmät suljettuina sain säilytettyä tasapainoni, vaikka se välillä kovastikin horjui. Kuitenkin kasvojen nostaminen kohti kattoa oli ns. ”viimeinen arkku naulaan” ja hetken horjumisen jälkeen tasapaino petti ja minun oli pakko laskea myös toinen jalka maahan tukipinnaksi. Muutaman kerran liikettä toistettuani alkoi asento pysymään hieman paremmin, mutta lopulta tasapaino aina petti. Uskon että erilaisilla säännöllisillä tasapainoharjoitteilla saisin tasapainoani parannettua ja liikkeen suoritus onnistuisi tällöin paremmin.

kun fiksoin katseen viedessäni käden sivulle tai seuraan käsien liikkeitä katseellani: Asentoni säilyi horjumatta kun seisoin yhdellä jalalla ja vein käsiäni sivulle. Sain pidettyä kiintopisteen horisontissa katseeni avulla ja asentoni pysyi vakaana. Kun kiintopiste lähti katseen siirtyessä seuraamaan käsien liikkeitä, alkoi tasapainoni horjua. Se ei kuitenkaan pettänyt, mutta kovaa horjumista tapahtui. Samalla myös ilmassa oleva alaraajani hapuili kovasti ilmaa. 

 

tasapaino.jpg

 

TASAPAINO JA HALVAUS

 

Tässä tasapainon ja halvauksen osiossa selvitän tietyt käsitteet itselleni, jotka löytyvät blogin tehtävän annosta. Tehtävän annossa oli linkki artikkeliin joka käsitteli halvauspotilaan tasapainoa. Luettuani kyseisen liitteen avaan nyt siinä mainittuja käsitteitä.

 

halvaantunut.gif

Tekijöitä jotka vaikuttavat halvaantuneen tasapainoon:

Biomechanical constraints: Tasapainon kannalta biomekaaninen rajoite voi olla esimerkiksi tukipinnan laatu ja sen koko. Jotta ihminen pysyy pystyssä haluamassaan asennossa, tulee hänen painopisteensä pysyä tukipinnan sisäpuolella. Halvaantumisen jälkeen potilaan tukipintaan voi vaikuttaa monet eri tekijät, kuten esim. kivut tai halvaantunee raajan heikkous.

Cognitive processing: Kognitiivisessä prosessissa terve ihminen säätelee liikkeitään saadun palautteen avulla. Palautetta tulee aistitoimintojen avulla (ennakointi, käsitykset, keskittyminen). Halvaantuneen henkilön aistitoiminnot ovat heikentyneet, jonka johdosta hän joutuu käyttämään enemmän tietoista ajattelua ja suorittamista jotta kehon pystyasento säilyy hyvänä.

Perception of verticality (visual and postural): Terve ihminen pystyy tunnistamaan oman pystyasentonsa. Hän tiedostaa seisooko hän suorassa, jakautuuko paino tasaisesti molemmille jaloille ym. Halvauspotilaalle tämä ei olekaan niin helppoa, eritoten jos hän kärsii myös neglect-oireista. Pusher-oireyhtymässä potilas siirtää tai työntää omaa painoaan halvaantuneelle kehon puolelle. Tällöin hänen asentonsa ei jakaannu tasaisesti vaan se on toispuolinen. Tästä johtuen potilaan pystyasennon tunnistaminen häiriintyy entisestään ja potilas luulee seisovansa suorassa. Toinen ihminen näkee hänen kuitenkin seisovan vinossa, paino jakautuen epätasaisesti toiselle puolelle kehoa.

Movement strategies: Liikestrategioiden avulla ihminen säilyttää tasapainon seistessään. Liikestrategioihin kuuluvat nilkka-, lonkka- ja askellusstrategiat. Nilkkastrategiassa ihminen pyrkii säilyttämään tasapainonsa nilkan pienten liikkeiden avulla. Nilkan liikkuessa ihmisen kehon painopiste pyrkii pysymään tukipinnan sisäpuolella. Lonkkastrategiaa käytettäessä liikettä näkee ihmisen lantion, polven ja nilkan seudulla. Lopulta jos nilkka- tai lonkkastrategia ei riitä pitämään ihmistä pystyssä, turvaudutaan askellusstrategiaan. Tässä strategiassa ihminen joutuu ottamaan korjaavan askeleen kehon painopisteen ja tukipinnan muuttamiseksi. Halvaantunut henkilö käyttää yleensä lonkkastrategiaa. Tämä johtuu siitä, että halvauspotilaan aistitoiminnot ja lihasaktivaatio ovat yleensä heikentyneet halvauksen johdosta.

Sensory integration and reweighting (CNS) + Sensory modalities (somatosensory, visual and vestibular): Jotta ihminen pystyy hallitsemaan pystyasentoon, käyttää hän erilaisia aistijärjestelmiä;
– somatosensorista, joka välittää kehosta tulevia paine- ja tuntoimpulsseja sekä myös proprioseptiivisia- ja kivun impulsseja
– visuaalista, jotka ovat näköaistimuksia välittäviä reseptoreita
– vestibulaarista, johon kuuluvat sisäkorvan liike- ja asentoreseptorit.

Sensorista informaatiota säädellään dynaamisesti ja se mukautuu aina ympäristön vaikutusten mukaisesti. Normaalista ihminen käyttää yleensä pystyasennon hallinnassa somatesensorista tietoa (jalat ovat maassa/ lattiassa kiinni – proprioseptiikka). Tällaisessa tilanteessa tarvittavat tiedot tulevat ihmiselle 70 % somatosensorin, 20 % vestibulaarijärjestelmän ja 10 % visuaalisen havainnoinnin kautta. Kun taas ihminen on halvaantunut, hänen havaintokyvyissään on ongelmia. Tällöin vestibulaarisen ja visuaalisen toiminnan kautta saadut tiedot ovat potilaalle todella tärkeitä. Halvauspotilaan voi olla vaikeaa säilyttää pystyasentonsa, joka johtuu kolmen yllä mainitun tietolähteen välisten suhteiden häiriöistä. Keskushermosto ei aina kykene säätelemään kyseisiä järjestelmiä tasaisesti. Tällainen ilmiö voi ilmetä esim. liikkuvassa bussissa: halvaantuneen henkilön visuaalinen järjestelmä voi ottaa vallan, vaikka nimenomaan keskushermoston tulisi osata osata säätää sitä hieman pienemmälle tasolle, balanssiin muiden järjestelmien kanssa.

Lähteet:

Pyöriä, Outi oppimateriaalit

hyvinvointi terveys