Välillä se vain iskee, nimittäin kriisi.

Tällä kertaa kriisi koskee blogia ja sen jatkuvaa laiminlyöntiä. Pakkohan se on myöntää, vuorokaudessa on vain 24 tuntia ja elämästä löytyy paljon muutakin kuin blogi. Kirjoittelen siis täysin opiskelun ja töiden ehdoilla, yleensä ne täytyy asettaa etusijalle. On pimeää ja olen aamusta iltaan menossa. Kuvaaminen tuntuu mahdottomalta ja myöhään illalla läppärin esiin nostaminen ylivoimaiselta.

Joskus on vain rehellisesti myönnettävä, että kaikkeen ei pysty eikä tarvitsekaan. Turhaan siis selailen kesän ihania kuvia sekä lukuisia postauksia ja mietin miksi en nyt vain pääse samaan.

Blogi on kuitenkin osa minua ja siksi harmittelen vähäisiä postauksia ja mielikuvituksettomia kuvia.

Harmittelen suuresti, että monet kivat asut ovat jääneet kuvaamatta, juurikin sen kuuluisan kiireen takia. Olen pyrkinyt nappaamaan puhelinkuvia (jotka jonkin uuden päivityksen jälkeen ovat muuttunett todella rakeisiksi??) ja pokkarikin kulkee päivittäin matkassa, mutta toisella kädellä tehty ei vain tunnu samalta. En tiedä kumpi on parempi, suttuiset kuvat vai harvat postaukset? Mikä teitä kiinnostaa?

Ihanat lukijat, toivottavasti ymmärrätte.

-Marianne