Past!

http://www.youtube.com/watch?v=2LAcUqBejWA

Tiedättekö, kun jotkut biisit vaan niin tuovat mieleen menneen. Asiat mitä et mielelläsi vielä muutama kuukausi sitten ajatellutkaan. 

Tämä biisi on sellainen, mitä en mielelläni olisi vielä vuosi sitten kuunnellut. Olisin mennyt entistä enemmän hajalle. Se tunne, kun missään ei vain ole mitään järkeä ja kaikki tuntuu hajoavan pelkästä puhalluksesta? Kyllä, sellainen tunne minulla oli puoli vuotta. Syy? Ero.

Nyt vihdoin tämä biisi, biisi joka ennen olisi hajottanut, saa minut voimaan paremmin, saa kaiken tuntumaan todelliselta ja ennen kaikkea, tunnen itseni vahvaksi.

Ennen sitä  vaan ajatteli, että eihän minulle mitään jää jos tuo lähtee pois. Valitettavasti olin pahasti väärässä. Vaikka ensimmäinen puoli vuotta sen kolmen vuoden paskan jälkeen tuntui entistä paskemmalta, sain jotain parempaa. Tottakai siihen parempaan vaadittiin ensin se, että olin perseet olalla ja pilvessä melkein joka päivä. Mutta sain silti jotain parempaa. Opin olemaan onnellinen yksin. Kaikki tuntui oikealta. Sitten ilmestyi nykyinen avopuolisoni lapsensa kanssa jostain ja se oli menoa. Eikä se tunne siitä ole minnekkään muuttunut. Vielä kaiken tämän yhdessä asumisen ja miljoonien raskaus-kriisien jälkeen, olen pilvessä, mutta tällä kertaa en polttamalla sitä, vaan leijun pilvissä ja vaikka en koko ajan hymyile, sydämeni hymyilee~