Joulu ja Uusi Vuosi

Taas alkaa ristiriitaset tunteet nostaa päätään. Loppuvuosi on mulle henkisesti rankinta aikaa, ja tekis mieli pysyä piilossa peiton alla ja odottaa kevättä. Murusen kuolemasta siis 2 vuotta tulossa täyteen, ja vaikka arki kulkee ja en ihan koomassa ole, muistot tuntuu niin tuoreilta edelleen. Kaipaus on läsnä ihan päivittäin ja luopumistyö edelleen kovasti kesken. Huoh

 

Toisaalta taas, tollanen 11 vee poika intoilee joulusta ja siksikin pitää koittaa itekkin fiilistellä,askarrella tonttuja ikkunoihin,suunnitella kinkkua, karjalanpaistia, lahjoja. Hitto ku ei kiinnostas yhtään.. Mutta kyllä tää mamma sen handlaa että yhden joulun tykötarpeineen järjestää omasta ahdistuksestaan huolimatta,koska jälkeläinen sen niin ansaitsee! 🙂

 

Mä en ole vielä edes miettiny miten hämätä itteeni itse Uutena Vuotena, koska raketteja ei pakoon niin vaan pääsekkään ja herkkä ihminen kun olen, elän taas uudestaan sen päivän.. jos tulis lottovoitto lähtisin muualle. In a heartbeat.

Ja toinen asia on pitkät pyhät, ouh nouh! Miten hitossa ne kestää pää kondiksessa,kun muutenkin jo seinät kaatuu päälle.. dääm. ’

No mua lohduttaa se tieto, et reilun kuukauden päästä tää aika on seuraavan kerran vasta taas vuoden päästä.  I´ll survive.