Mitä jos?

Isoihin haaveisiin liittyy myös aina isoja epäilyksiä, ja positiivisetkin elämänmuutokset ovat muutoksia, jotka aiheuttavat stressiä. Vaikka suurimmat päätökset ja hankinnat reissuun liittyen on jo tehty, mieleeni hiipii välillä sisäinen skeptikkoni. 

Se kysyy:

Mitä jos hotellimme paljastuu ludehelvetiksi? Mitä jos asuntomme Suomessa tuhotaan reissumme aikana? Mitä jos the city that never sleeps tekee minusta ihmisen, joka ei ikinä nuku? Mitä jos rahat loppuvat kesken? 

Minä vastaan:

Matkustus on kokemus. Siihen voi liittyä rahojen loppuminen tai majoituksen paljastuminen täydeksi pommiksi. Siihen voi liittyä riskejä, joita ei voi ennakoida. Pääasia on, että nämä riskit minimoi, miettii plan B -suunnitelman ja valmistautuu siihen, että kaikki ei aina mene niin kuin toivoo. 

Muutama kuukausi sitten epäilykseni saavuttivat kliimaksin ja aloin pallotella turvallisempia ja edullisempia vaihtoehtoja New Yorkille. Jotenkin hauskaa, miten mieli toimii. Olisi mahdollisuus toteuttaa unelma, mutta hei, mitä jos menisinkin vain puoleen matkaan asti? Hah.

Sori vain mieli, mutta kyllä me pidämme kiinni alkuperäisestä suunnitelmasta. Matkaan lähtee kaksi aikuista ihmistä, jotka kyllä selviävät aina, tavalla tai toisella.

Ja jos emme lähde nyt, niin koska?