The one with the plan.

Ihanaa lunta !

Ei tarvinnut olla kuin päivä poissa kotoonta ja vastassa oikea lumi katastrooffi kun tuut takasin! No ei varsinaisesti mutta aika lähellä. Käytiin heittämässä lyhyt tampereen reissu viime viikonloppuna Kristan kanssa.Saatiin mekin hieman nauttia lumimyräkästä mutta yllätyksekseni koko meidän piha oli hautautunut lumeen kun ajoin pihaan. Ei siinä auttanut seuraavana aamuna kun ryhtyä lumitöihin Leonin kanssa 🙂

Yövyttiin yksi yö hotelli tornissa,ja ei voi kun suositella kaikille. Siis ihan paras hotelli kaikista missä oon ikinä yöpynyt! Ihanat kodikkaat ja modernit huoneet,muhkeat sängyt,kivat ravintolat ja mieletön aamiainen,jokaiselle jotain. Hotelli on myös lähellä kaikkea,5 minuutin kävelymatkan päässä esim kauppakeskuksista! Ainoa miinus tuli siitä että pieneen parkkihalliin oli erittäin vaikeaa löytää ekalla kerralla,Hotelli Torni itsessään pönöttää vieressä mutta missään ei lue selkeästi mistä pääset parkkihalliin? Se nyt oli hiukka outoa mutta annettakoon anteeksi koska niin paljon kehuttavaa löytyi muuten. Olin tosissaan ehkä onnellisin ihminen kun aamiaisen aika koitti,AH parasta !

Kaiken kruunasi vielä hieno kahvila/baari/lounge huimassa 25 kerroksen korkeudessa josta oli mielettömät näkymät! Tarjolla päiväs aikaan oli kaikenlaisia herkkuja ja erikoiskahveja mutta me pysähdyttiin vaan räpsimään kuvia :) 

Sellasta. Mutta nyt siihen oikeeseen asiaan minkä takia mä olin siis Tampereella. Mulla oli aika varattuna lauantaille Fitfarmin kisavalmentaja Harri Forsbergille,kuntotsekkiin. Sinne lähdin hakemaan vastauksia ja infoa tulevaisuutta ajatellen. Mun ensimmäinen valmennus suhde päättyy toukokuussa 2016, ja ilmeisesti jos nyt pysytään aikataulussa ja kaikki menee odotetusti,siirryn sitten Jounilta Harrin valmennukseen jatkamaan kohti kisoja 2017. Mutta siis kokonaisuudessaan tälläista palautetta sain Harrilta :

Jalat,alaosasto ok,yläkroppaan tarvitaan lisää lihasta,paljon.Olkapäihin pyöreyttä ja selkään lisää tavaraa. Koska oon ollut sadan kilon keijukainen mun kroppa yrittää jollain tasolla pyrkiä sinne samaan,ja nyt olisi hyvä että paino ei nousisi juuri yli tuon 60 kilon minkä painan nyt. Toki hyvä että sitä lihasta on tehty sinne lisää mutta on aika tehdä uusi suunnitelma kisoja ajatellen. Nyt jotta nähdään kuinka helposti se läski lähtee ja jotta kroppa tottuu tietynlaiseen rasitukseen,lähdetään 3:men kuukauden kestoiselle ns.”koedietille”. Tiputetaan paino 52 kilon painoon ja koitetaan pysyä siinä. Mun kisapaino tulisi aikanaan olemaan luokkaa 42-44kg joten jos pysyisi siinä 52 hujakoilla,olisi näin helpompi koitos aikanaan se kisadiettikin. Nyt vaan pitää tiristää sitä rasvaa ja itse läsää ja lihakset ei sais kärsiä(ne vähäsetkin mitä oon onnistunu kasvatteleen :D) . Toukokuussa sitten uusiksi Harrille näytille ja katotaan miltä alkaa muija näyttämään. Nyt tuun saamaan tällä viikolla Jounilta uuden ruokavalion,treeniohjelmat jotka keskittyy erityisesti ongelma alueisiin ja sinne mitä pitää kasvatella,suositeltavaa myös olisi että viikossa olisi ainakin yksi sykettä nostattava hiit treeni,spinning,kahvakuula tunti…mikä vain aerobinen jossa siis hengästyy. Nice,just sitä mistä niin kovasti tykkään(NOT). Mutta nyt ollaan jo niin lähellä sitä yhtä unelmaa että ihan alkaa jännittää. Ja nyt siis jos joku ei ymmärtänyt mun sepustuksista niin JOS…korostan sanaa JOS kaikki vaan menisi suunnitellusti koska nyt se suunnitelma THE PLAN on tehty,niin minä tulen kisaamaan keväällä 2017. Aika pirun siistiä eikö,mutta nyt loppu hehkutukset hommaa on vielä niin pirusti!

Ja anteeksi huonot kuvat mutta en oo nyt ollu yhteydessä mun luottokuvaajaan joten joudutte tyytymään näihin puhelimella osaksi otetuihin epäselviin picseihin,mutta ehkä idea selviää noista. Tässä myös ihan perus hyvä huomio että vaakaa ei pidä tuijottaa,vaan sitä peilikuvaa ;) Siistiä nähdä että ehkä sielä jotain tapahtuu kuitenkin. Lupaan räpsiä vielä hyvät selkäkuvat niin nähdään myös toi takalisto ja että mitäs sielä tapahtuu. Mä sain myös kuulla Harrilta yhden sellasen faktan mikä pikkasen jäi kaiveleen mutta se nyt on vaan niin ja sille ei mitään mahda,nimittäin se tuli nyt selväksi että sitä kirkkainta pystiä mun on ikinä turha tavoitella,se on aika mahdotonta. Kaikki vaikuttaa kaikkeen mutta pidemmäksi mä en voi kasvaa,voin saavuttaa ihan mielettömän kireen kisakunnon ja olla todella hyvässä balanssissa,ja olla vaikka oman sarjani paras,mutta noin yleisesti mun mahdollisuudet menestyä ja nousta huipulle on aika mahdottomat. Krista sanoi heti että paskat,toi on vaan yhden ihmisen mielipide ja että ehkä sä voitkin olla ensimmäinen..ihanaa positiivista ajattelua mutta mutta,kyllä mä luotan Harrin ammattitaitoon ja näkemykseen,on se niin monia kisoja nähnyt. Mutta ehkä pieni pilke kuitenkin säilyy mun silmäkulmassa.Tärkeintä on mulle se että mä nousen sinne lavalle ja näytän ittelleni että täälä mä nyt oon,mä tein sen! 

                                                                                     Energistä loppuviikkoa ystävät -C