Oikikseen?

Voi että… tänäänkö ne tämän kevään oikiksen pääsykoekirjat julkaistiin? Kuulin ihmisten puhuvan luennolla jotain aiheista ja oli pakko katsoa ne itsekin. Eli tänä vuonna Helsinkiin luetaan sitten oikeustoriaa, siviiliprosessia ja perhe- ja perintöoikeutta. Ihan kiva paketti! Samalla kiitän onneani, että omalla kohdallani ongelmana on nykyään vain liian vähäinen aika tenttiin lukemisessa… Enpä taitaisi jaksaa toista pääsykoekevättä. 🙂

Oikeusteoria on aika… plääh. Olen ollut tosin kirjoittajan luennolla ja tästä syystä en ihan menettäisi toivoa kirjan suhteen! Kuitenkin mielestäni oikeusteoria menee kyllä välillä niinkin lentävälle tasolle, että tuntuu kuin se olisi unohtanut sellaisen käsitteen kuin painovoima. Mutta on hyvä, että on tällainen kirja, josta kenelläkään ei voine olla kovin hyvää tietotasoa… Lisäksi hyvä juttu on, että epäilenpä, että 90 %:a hakijoista tämä kirja ei sitten kiinnosta yhtään ja tällöin on oiva mahdollisuus itse loistaa!

Siviiliprosessi kuulostaa hyvältä ja simppeliltä, mutta kirjan koko nimi ”Siviiliprosessin laillisuustakeet” kuulostaa epämääräiseltä. Truth to be said, olen oikiksen lopussa ja EI mitään ajatusta mihin näillä laillisuustakeilla viitataan – Googlekaan ei auttanut! Epäilen tosin kirjan olevan aika simppeli ja sille on vain haluttu kiva otsikko. Hmm pitäisi tehdä kysely tutuille, että kuka arvaa eniten oikein mitä nämä ovat…

Perhe- ja perintöoikeus… Paljon kirjoittanut kirjoittaja tällä kirjalla. Ja usein pääsykokeissa näkynyt kirja, joten jokainen hakija nyt hakee kirjastosta tämän vanhan version ja alkaa selailemaan sitä (jollei ole tajunnut jo jouluna varata kaikki pääsykoekirjat ja uusia niitä jatkuvasti, kuten allekirjoittanut…)! Uskon tämän kirjan olevan hyvä setti. Kuitenkin ongelmana on, että tämä lienee kaikille se mieluisin pääsykoekirja, joten se pitää osata todella hyvin. Tarkastajan lukiessa kaikki vastaukset kyllä nopeasti erottaa, että ketkä ovat oikeasti kunnolla osanneet kirjan ja ketkä ei.. Eli varmasti korkea taso tämän kirjan kohdalla tulee olemaan, mikä tarkoittaa, että suosittelisin opettelemaan IHAN jokaisen yksityiskohdan (tai no, niin kai kaikkien kirjojen kohdalla pitäisi).

Ahh. Pääsykoekevät ja sen nostalgisuus. Omastani on jo hetki. Sen jälkeen olen ollut töissä valmennuskurssilla. Nyt koko juttu tuntuu hyvin kaukaiselta, mutta jos joku haluaa, kirjoitan mielelläni pitkänkin sepustuksen oikiksen pääsykokeesta! Nyt sitten lukemaan omaa luentokuulusteluani varten.. Sigh.