Lily

Ninan reissut

Nina

Hatanpään Arboretum 2024

Aurinkoinen päivä Arboretumissa

Elokuinen aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, ja jotakin kivaa tekemistä piti keksiä loppukesän kauniiseen päivään. Sopivaksi vaihtoehdoksi valittiin kävelylenkki Hatanpään Arboretumissa. Puisto sijaitsee meille lyhyen ajomatkan päässä ja sopii hyvin koirallekin iltapäivän lenkkipaikaksi.

Alkuperäinen 1690 –luvulla rakennettu kartanorakennus paloi, tämä päärakennus on Sebastian Gripenbergin suunnittelema ja valmistui 1885.

 

Arboretumin historia kertoo puiston rakentamisen alkaneen vuonna 1971, jolloin puistoon tuotiin valtavat määrät täytemaata, jolla kasveille saatiin luotua kumpareita ja eri lajeille sopivia kasvuolosuhteita. Maata tuotiin niin paljon, että arboretum on keskimäärin kaksi metriä Pyhäjärven vedenpinnan yläpuolella. Kasvien istutus puistoon aloitettiin vuonna 1973. Alkuperäinen  Hatanpään Kartanopuisto on luultavasti saanut nykyisen muotonsa 1700-luvun loppupuolella. Pääosa nykyisestä puustosta on kuitenkin istutettu 1800-luvulla. Puusto koostuu pääosin kotimaisista lehtipuista kuten koivusta, vaahterasta, pihlajasta ja metsälehmuksesta. Päärakennuksen sisäänkäynnin edustalla kasvava tammi on iältään 200 vuotta.

Upeat bougainvilleat, eli ihmeköynnökset. Olen muutaman kerran ostanut itselleni pienen tällaisen ihmeköynnöksen, mutta ikinään en ole saanut kasvia pysymään hengissä talven yli. (Talvehtii sisällä).

 

Sisään tullessa vastassa on kauniit kukkapenkit.

 

Nykypäivänä puistossa voi ihailla kukkien loistetta aina alkukesän alppiruusuista ja atsaleoista keskikesän ruusujen loistoon ja loppukesän hortensioihin. Tänäänkin, arki-iltapäivällä puistossa riitti kävijöitä. Toiset istuivat piknikillä, osa kuvasi ruusuja ja kahvilassakin riitti asiakkaita.

Täällä oli jollakin meneillään jumppahetki portaissa. Näissä maisemissa kelpaa kyllä kuntoilla.

 

Puiston alueelta löytyy paljon penkkejä, joissa voi istuskella ja nauttia maisemista.

 

Kaarisiltaa ympäröi vehreys.

 

Rauhallisesta niemenkärjestä, Pajaniemestä löytyy kaunis paikka, jossa pääsee sirottelemaan vainajan tuhkat veteen.

 

Korkeaa, matalaa, vihreää ja värikästä.

 

Dahlia ”Pink Halo”

 

Dahlia LaBella
Nämä Dahliat olivat niin kauniit.

 

Olipa täällä jokunen Auringonkukkakin.

 

Tänne tullaan ihan varmasti jälleen pian uudelleen.

 

Ruusutarha

Jälleen kerran ruusutarha ihastutti. Osa arboretumin lähes kahdestasadasta erilaisesta ruusulajikkeesta oli kukkinut jo aiemmin, mutta paljon oli ruusuja kukassa ja ihanissa väreissä.

Portti ruusutarhaan.
Upeat ruusut kartanon puutarhassa.
Punaisia, valkoisia, keltaisia, pinkkejä. Ihania värejä ruusuissa.
Ruusupenkeissä oli kyltit, joista pystyi katsomaan ruusujen nimet. Itse en niitä ennättänyt lukemaan, kun aika meni ihania kukkia ihaillessa.
Ihana paikka istua ja ihan vaan ihailla kukkia.

 

Ihana kukkameri!

 

Aikansa kierrettyämme Jadekin väsyi ja siirtyi penkin varjoon lepäilemään. Eli oli aika lähteä kotiin.

Avainsanat: , , ,
Kulttuuri Piha ja puutarha Matkat