Lantio ei valehtele: vinkit parempaan lenkkeilyasentoon
Lantio. Sitä mietin päivittäin, kun työntelen vaunuja. Oikea lantion asento on tärkeä juttu juostessa, ja uskoakseni myös kävellessä. Erityisesti ylämäkiä edetessä on helppo nojautua pikkuisen eteenpäin ja rojahtaa istuvaan asentoon. Silloin keskikehon kontrolli pettää ja väärät paikat joutuvat hommiin. Vaunujen tai muiden kärryjen työntäminen korostaa ongelmaa.
Juoksukoulussa opetettiin, että helppo tapaa pitää asento kunnossa on ottaa katse ylpeästi yläviistoon. Silloin askellussuunta on automaattisesti oikea, tai ainakin parempi, kuin jos tuijottelee asfalttia. Eli sellainen korostetun nokkava ote sekä kävelyyn että juoksuun vaan!
Muistilista etenemiseen kävellen tai juosten:
- Pidä keskivartalo aina tiukkana
- Suuntaa katse ylpeästi yläviistoon
- Pidä askellussuunta eteenpäin, vältä sivuheijausta. Ei sheikkausta lenkillä.
- Älä anna pyllyn tipahtaa istuma-asentoon ennen kuin oikeasti olet sen ansainnut. Eli sitten vasta, kun pysähdyt eka kertaa kahville ja pullalle kesken lenkin 😉
Tähän jotain hienoja hifisteleviä kuvia ja perusteita kaipaisin, mutta ei ole aikaa kaivella interwebistä. Lapsi huutelee. Tsau!
PS: Nää muuvvsit on kyllä hyödyllisiä, mutta ei lenkillä. Shakira ennen kun tartti ruoansulatusjugurttia:
//www.youtube.com/embed/DUT5rEU6pqM