Omituisten otusten kerho

Läskiä, fitnessiä, löysiä lapsia. Ääriruokavalioita. Siinä missä omassa lapsuudessani ja nuoruudessani muistikuvieni mukaan ihannoitiin laihuutta (siis ne MTV:n juontajien skinny fit -t-paidat ja pienet tissit! Seiskan tähtitytöt!), on tämä kehonkoostumuskeskustelu nykyään monisyisempää. Pohjavire tuntuu kuitenkin samalta: mikään ei riitä. 

Yksi juttu, mihin kannattaa pyrkiä, jos tavoitteita haluaa, on terveys. Ulkonäköhommat ovat makuasioita. Yleensä kuitenkin terveenä näyttää hyvinvoivalta, ja se taas heijastuu kauneutena useimpien katsojien silmiin. Omaan peilikuvaan toivottavasti ainakin. Enkä nyt tarkoita terveyteen pyrkimisellä sitä, että pitää jättää kaikki mahdolliset asiat pois ruokavaliosta ja käydä maanisesti salilla, vaan ihan sellaista perusterveyttä. Että pystyy elelemään ilman isompia kipuja ja tekemään juttuja, jotka kiinnostavat. Monelle tämäkin on terveydellisistä syistä mahdotonta, joten jos olet ns. normaali, kannattaa muistaa välillä olla kiitollinen ihan siitäkin, ja jättää itsesättimiset sikseen. 

Tulipa paatosta. Tarkoitus oli vain spiikata Tuppuraisen Allu lavalle. Olen kuunnellut tätä Rölli-discossa täällä kotona, ja kyllä on sanoma kohdillaan. 

”Niinhän se on että jokaista maailmassa joku toinen voi pitää omituisena. Silloin kannattaa liittyä kerhoon tähän. Meitä ei olekaan aivan vähän.”

Röllin tuotannossa on muitakin asiallisia kipaleita, esim. voimistelulaulu ja kiukuttelulaulu. Suosittelen.