Röökaa vaan, tuet lapsityövoimaa

 

Sain tiedotteen, jonka haluan jakaa sellaisenaan. Tiesitkö, että tupakkatuotannossa hyödynnetään lapsityövoimaa? Mitvit. Jos oma terveys ei kiinnosta, niin olisiko tässä syynpoikasta röökaamattomuudelle?

Kuka teki vaatteesi – ja tupakkasi

Suomen ASH ry

Samoin kuin halpavaatteiden, myöskään tupakan alkuperä ei monesti kestä päivävaloa. Moni lapsityöntekijä menettää tupakkapellolla terveytensä – nuorimmat heistä ovat vasta viisivuotiaita.

Perjantaina 24.4. vietetään valtakunnallista Vaatevallankumous–päivää. Sen tavoite on herättää kuluttajat pohtimaan käyttämiensä vaatteiden alkuperää: Missä vaate on valmistettu? Millaisissa työoloissa? Onko valmistuksessa käytetty lapsityövoimaa?

YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan lapsityövoiman määrä on vähentynyt lähes kolmanneksen vuodesta 2000. Kehitys on kuitenkin liian hidasta: 11 prosenttia 5 – 17-vuotiaista työskentelee yhä säännöllisesti, eli yhteensä 168 miljoonaa lasta.

Tupakka kasvaa lasten työllä

– Lapsityöläisistä huonoimmassa asemassa ovat usein ne, jotka työskentelevät maanviljelyksessä, jossa työtehtävät ovat raskaita ja vaarallisia. Tupakan viljely on erityisen vaarallista työtä, josta ihmisoikeudet, lasten oikeuksista puhumattakaan, ovat kaukana, huomauttaa Suomen ASH:n toiminnanjohtaja Mervi Hara.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa sadat tuhannet alaikäiset lapset työskentelevät maanviljelyksessä, osa tupakkapelloilla. Siellä lapset altistuvat yli kymmenen tuntia päivässä nikotiinille ja tuholaismyrkyille. Työtä tehdään säiden armoilla ilman kunnollisia suojavarusteita ja sanitaatiotiloja.

Valtaosa tupakkaviljelmillä työskentelevistä lapsista on taustaltaan latinalaisamerikkalaisia. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch huomauttaa vuonna 2014 julkaistussa raportissaan, että vaikka USA:ssa alle 18-vuotiaat eivät saa ostaa tupakkatuotteita, jopa alle 12-vuotiaat voivat työskennellä laillisesti tupakkaviljelmillä.

Valtaosa Yhdysvalloissa kasvatetusta tupakasta myydään maailman suurimmille tupakkayhtiöille, joiden tuotemerkkejä ovat mm. Marlboro, L&M, Camel ja Pall Mall.

Sairauksia ja hyväksikäyttöä

Lastenoikeusjärjestö Planin vuonna 2009 julkaisemassa raportissa todetaan, että kustannusten karsimiseksi monikansallisten tupakkayhtiöiden tuotannosta 75 prosenttia on siirretty kehittyviin maihin. Yksi suurimmista tupakankasvattajamaista on Malawi eteläisessä Afrikassa.

Malawissa työnteon alaikäraja on 14 vuotta. Silti 37 prosenttia 5 – 15-vuotiaista lapsista työskentelee. Heistä yli puolet on töissä maanviljelyksessä, pääosin tupakkaviljelmillä. Lapset kylvävät, kastelevat ja korjaavat satoa siinä missä aikuisetkin, usein aamuvarhaisesta iltamyöhään.

Ikäänsä ja fyysiseen kestävyyteensä nähden liian rankan työn aiheuttamien kipujen ja vammojen lisäksi lapset kärsivät tupakkaan liittyvistä vaivoista: huonovointisuudesta, oksentelusta, huimauksesta ja päänsäryistä. Oireet liittyvät usein nikotiinimyrkytykseen, GTS:ään (Green tobacco sickness), jossa työntekijä altistuu nikotiinille ihon kautta käsitellessään tupakkakasvin lehtiä.

Näiden lisäksi lapset kohtaavat työnjohtajien mielivaltaisia rangaistuksia, kuten palkan menetyksiä, aliravitsemusta, solvauksia sekä väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Pitkien työpäivien vuoksi moni lapsi jää ilman mahdollisuutta levätä, leikkiä ja peseytyä, koulun käynnistä puhumattakaan.

– Tupakkayhtiöt esiintyvät kehitysmaissa hyväntekijöinä, jotka tarjoavat köyhille viljelijöille toimeentulon. Tosiasiassa sekä lapset että viljelijät kärsivät. Tupakkajätit kontrolloivat tupakan kansainvälistä kauppaa ja pitävät viljelijöiden saamat korvaukset matalina. Lapset puolestaan voivat saada tupakkaviljelmillä elinikäisiä traumoja ja sairauksia, ja jäävät vaille koulutusta, mikä vahingoittaa paitsi heitä ja heidän perheitään, myös koko yhteisöä, Hara sanoo.

Lisätietoja lapsityövoiman käytöstä tupakkatuotannossa

Hard work, long hours and little pay, Plan 2009.

Tobacco’s hidden children. Human Rights Watch 2014.

ECLT foundation http://www.eclt.org/

Green Tobacco Sickness in Children and Adolescents. Public Health Reports 2005.

International Labour Organization: Child labour in agriculture. http://www.ilo.org/ipec/areas/Agriculture/lang–en/index.htm

Plan: Tackling child labour on Malawi’s tobacco farms. https://plan-international.org/about-plan/resources/blogs/tackling-child-labour-on-malawis-tobacco-farms/

Department of labour: Child labour in Malawi. http://www.dol.gov/ilab/reports/child-labor/findings/2012TDA/malawi.pdf

Lisätietoja Vaatevallankumouksesta

http://fashionrevolution.org/country/finland/

 

Suomen ASH ry on valtakunnallinen kansanterveysjärjestö ja yhteistyöverkosto.

Tavoitteemme on savuton Suomi. www.suomenash.fi Twitter: @SuomenASH

 

 

Hyvinvointi Mieli Terveys

Tiloissa eli akrosta joogaan

Ninan_verkkareissa_Compactfit_akro_jooga.jpg

Meidän salin repertuaarissa on nykyään myös akrobatiaa ja joogaa. Yhdet viikkotunnit kumpaakin, peräkkäin tiistai-iltana. Pääsin vihdoin testaamaan viime viikolla.

Akrotunnilla yhdistetään akrobatiahommia eli esimerkiksi käsilläseisontakuperkeikkoja ja puolivolttihommia plyometrics-treeniin, joka tarkoittaa ala- ja ylävartalon kimmoisuutta ja räjähtävää voimaa kehittäviä harjoitteita. Käytännössä viimeksi harjoiteltiin hyppimistä tehokkaasti ja taloudellisesti.

Olin niin intsinä, kun pääsin pitkästä aikaa temppuilemaan. Vielä irtosi kärrynpyörät ja puolivolttikin tuntui olevan about siinä samassa kohtaa jumissa kuin silloin jokunen vuosi sitten, kun sitä viimeksi yritin hieroa kasaan. Lohdullista vai lohdutonta? Tiedä häntä. Hauskaa oli! Ja tuo plyo-osio, auts. Aikamoista rääkkiä koiville ja berberille. Ei kuulkaas tartte yhtään kyykätä jos ei halua, alakroppaa voi hyvin voimistaa vaikka näin.

Heti akroilun jälkeen alkoi yin-joogatunti. Yinissä tehdään asanoita passiivisesti tukien avulla, hengitellään rauhallisesti ja asanassa viivytään useita minuutteja. Tarkoituksena on stimuloida sidekudosta, tyynnyttää hermostoa ja opetella olemaan läsnä hyvällä fiiliksellä. Arvatkaapa vaan, miten helppo oli heilahtaa siitä ”jee wou wou pitkästä aikaa puolivolttiharkat” -tunnelmasta joogakoomaan? Jep. 

Päässä surrasi, kroppa oli kummissaan, mutta lopulta sain rauhoitettua itseni. Yin tuntui hyvältä, löysin jumikohtia sieltä sun täältä ja ehkäpä ne hiukan helpottuivatkin. 

Kyllä oli tämän kombon jälkeen leijuva fiilis, kun lähdin kotia kohti. Jos vielä saunaan olisi päässyt, niin nirvana. Mutta ei makeaa mahan täydeltä. (Mä sitten vihaan tuota sanontaa. Miks ei muka??!) Huomenna uudestaan, jos aikataulutus natsaa. 

Treenit siis yhteistyössä Compactfit Movement Center Helsinki. Tule sinäkin testaamaan ilmaiseksi, jos kiinnostaa.

Hyvinvointi Liikunta