Lomanalushässäkkä ja verkkariperheen joulu

img_6771.jpg

On mahtavaa lähteä kohta pitkälle lomalle. On kiva kun on joulu. Lumi, nättiähän tuo. 

Aikamoista säätämistä tällaiselle alativähänväsyneelle kuitenkin tämä kaikki valmistelu. Vaikka kotona ei ole koristeen koristetta, kuusesta puhumattakaan. Kuvan tonttu luo joulun tunnelmaa. Valmistelu koskee lähinnä reissuun lähtöä. Normaalien säätöjen lisäksi sain meidän kodin vuokrattua matkan ajaksi – vuokrarahat, jee – siivous ja raivaaminen, o ouuuuuuu. 

Eilen illalla havahduin siihen, että tarvitsemme viisumit Thaimaahan, koska matkamme kestää yli 30 päivää. Haalin yötä myöten erinäisiä todisteita varallisuudesta ja olemassaolostamme ja tänä aamuna rynnimme passikuvakuvaamon kautta suurlähetystöön. Ennätämme kuin ennätämmekin saada viisumit käteen ennen lähtöä. Huh. Vinkki: Jos matkustat Thaimaahan ja aiot oleilla siellä yli 30 päivää, tarvitset viisumin. Jos voit noutaa viisumin Helsingissä sijaitsevasta suurlähetystöstä, on käsittelyaika neljä päivää. Postitse dokumentin saa kolmessa viikossa.

Lapsi on alkanut taas heräillä neljän kieppeillä, hillua sitten tunnin-pari ennen kuin nukahtaa vähäksi aikaa uudestaan. Voinette kuvitella, ettei verkkarimuijan ja Setämiehen viisumikuvista tullut julkaisukelpoisia. Kaveriani lainatakseni Setämies on hankkinut itselleen melkoiset Porttilat. Itse syyllinen kyllä jaksaa näyttää viattoman tyytyväiseltä. Ensi yö on taas paluu unikouluun – sori, naapurit.

Blogipostausten to do -listalla on otsikkoa vaikka kuinka. Vielä mä ne realisoin tänne ennen lähtöpäivää eli uudenvuodenaattoa. Ainakin osan! Edes yhden? Otan kyllä koneen mukaan ja pistän postaillen tilanteiden, wifien ja fiilisten mukaan.

Jos mua ei satu täällä blogissa näkymään ennen isoa jiitä, niin ei muuta kuin rauhaisat joulut teille kaikille! Me vietämme sen Verkkarivauvan isovanhemmilla. Nam nam. 

Muistathan, että jos tulee ikävä, niin mua voi stalkata Instagramissa.

Suhteet Oma elämä Lapset

Secret Santa – kiitos ja anteeksi

Ninan_verkkareissa_Secret_Santa.jpg

Sain (ja melkein jo söinkin) salaiselta jouluystävältäni kuvassa näkyvän, varsin osuvan paketin. Kynttilät, joulusuklaa, kiipeilyuskottava energiapatukka, pipariminttutangot ja kanelinmakuinen pakuritee oli pakattu sievästi punaiseen koriin, ja mukana on asianmukainen kirjekuori, jonka saan avata vasta aatonaattona. Mulla ei ole mitään aavistusta siitä, kuka salainen ystäväni on, mutta selkeästi hän on hyvin tietoinen siitä, mistä minä tykkään. KIITOS! 

Sitten se anteeksi-osio. Lähetin oman pakettini ystävälleni tietenkin päivänä, jolloin kärsin migreenistä. Päätin pahimmista oloista toivuttuani lähteä hiukan ulkoilemaan ja samalla pistää joulupostin eteenpäin. No, muistin säännöt melkein oikein. Voipi siis olla, että a) paketista ei löydy ”avaa minut 23.12.” -kuorta ja että b) siinä osoitekortissa on kiltisti kirjoitettuna lähettäjän yhteystiedot. Oh well, ajatus on tärkein ja kaikesta epämääräisestä flunssailusta ja muusta huolimatta sain lahjan hankittua ja toivottavasti ajoissa myös vastaanottajalle. Nyt sitten jänskättää, että osuuko ja uppoaako vai olinko ihan tylsä blogipukki.

Secret Santa on siis lilyläisten tempaus, jossa ilahdutetaan kanssabloggaajia ja viritellään jouluisaa tunnelmaa. Tällä kertaa taustalla hääräämme me #momfie-bloggaajat, lue lisää täältä.

Hyvinvointi Hyvä olo Höpsöä