Pelkkää puhetta vesiliikunnasta

Ninan verkkareissa ei ole paljon hikoiltu viime päivinä. Berliinin-viikonlopun tuliaisena pottuvarpaan tyvinivel ärtsähti, ja nyt en siis treenaa. Ekan kerran se meni kipeäksi kesäkuussa maratonilla. Väliin ovat jääneet tällä viikolla jo tennis, bachata ja akrobatia. Plääh. Pitänee ajatella, että tämä on nyt harkittu lepoviikko.

Uima-altaassahan voisi hyvin polskia kipeällä tyvinivelelläkin. Vesiliikunta on muutenkin vallan fiksua – nivelystävällistä, tehokasta ja sen jälkeen pääsee saunaan (ja uimahallin kahvilaan hart-sportille ja munkille). Kävin keväällä aikuisten uimatekniikkakurssin ja petrasin siellä mukavasti uintitaitojani. Erityisesti rintauinti irtoaa jo aika rennosti. Vapari takkuaa yhä, mutta yritän olla ajattelematta sitä.

Suosittelen kyllä noita uimakouluja ihan aikuisiälläkin. Nimittäin jos on niska- ja selkävaivoja, niin esimerkiksi se perinteinen sammakkouinti pää pystyssä kekottaen saattaa olla enemmän haitaksi kuin hyödyksi. Jos tekniikat eivät ole vielä plakkarissa, niin selkäuinti ja vesijuoksu ovat turvallisia vaihtoehtoja.

Pääkaupunkiseudun uintikursseja voi tsekkailla vaikka täältä. Videon avulla voi oppia rintauinnin alle minuutissa. Amazing 😉

Ei muuta kuin altaaseen.

http://youtu.be/vGcdEO3lnGQ

_______________________________________________

I’ve not been sweating a lot this week. The strolling around Berlin gave me toe joint ache – sound ridiculous, but hurts. Old injure from the marathon in June. I could of course do some water exercising. I took a swimming technique course this spring and really recommend one to adults, too. If you have back & neck pain, swimming wrong can make it worse. Then it might be worth swimming on the back or taking up water jogging.