Setämies 77 laihduttaa, osa 3
Setämies nostaa satasen penkistä ja on mukavassa laihdutustahdissa. Motivaatio on kuitenkin kadoksissa. Tsempatkaa nyt sitä! -Nina-
Repsahdusviikonlopun treenit: kyykkyä ja tequilaa
Kevät on täällä, aurinko paistaa ja ennen niin hidastempoiset viikonloput ovat alkaneet täyttyä kaveritapaamisilla ja muilla kissanristiäisillä. Parina edellisenä viikonloppuna en ole koskenutkaan Kalorilaskuriin. Lauantait ovat menneet rillutellessa ja sunnuntaisin on ollut niin ryytynyt olo, että itsensä piiskaamisesta ei ole tullut mitään.
Vaikka penkistä nousee nykyään se 100 kiloa ja onnistuin ensimmäistä kertaa yhden käden ristiriipunnassa, edistyminen tuntuu tuskallisen hitaalta ja motivaatio on välillä totaalisen kadoksissa. Pidin toissaviikonloppuna kolmen päivän salitauon, enkä kirjannut ruokiani ylös. Lopputulos – painoa oli maanantaina kilon vähemmän kuin perjantaina. Nyt aamupaino on 78,5 kiloa.
Yhden käden ristiriipunta
Toissalauantaina olin humputtelemassa kavereitteni kanssa. Ystäväni Erik kertoi lukeneensa blogipostaukseni ja mainitsi samaan hengenvetoon laihduttaneensa tammikuusta lähtien. Painoa oli siihen mennessä pudonnut 17 kiloa. Helvetin hieno saavutus! Konstina toimi Timothy Ferrisin 4 hour body -treeni. Erik oli lyönyt vetoa yhteisen kaverimme kanssa siitä, että mikäli ei saisi painoaan putoamaan alle tietyn pisteen, hän ei heidän yhteisellä New Yorkin -reissullaan saisi juoda ollenkaan olutta. Tällaiset vedot pitävät laihduttajan hyvin kaidalla polulla. Juttelimme Erikin kanssa myös siitä, kuinka tärkeää kavereiden tuki laihduttajalle on. Nyt kun oma laihdutusmotivaatio on ollut hakusessa, niin alan ymmärtää oman projektini tukevia elementtejä paremmin.
Lyhyt, noin kuukauden mittainen laihdutuskuuri on suhteellisen helppo toteuttaa. Sitten vastaan tulee (ainakin minulla) helposti stoppi. Laihdutuskuuria aloittelevan kannattaa miettiä todella tarkkaan, mitä oikeasti on itselleen hakemassa. Puhutaan painon pudotuksesta ja kiinteytymisestä, mutta minkä takia? Laihdutuskuurille kannattaa asettaa selkeät osatavoitteet, joiden toteutuminen johtaa siihen lopulliseen tavoitteeseen. Kaikkien tavoitteiden saavuttamisen tulisi olla jollain tavoilla palkitsevaa ja merkityksellistä. Osatavoitteita voi muuttaa laihdutuskuurin aikana. Tärkeintähän on, että lopputulema parhaiten ilmentää sitä mitä alun perin lähdettiin hakemaan – parempaa itsetuntoa, jaksamista, tai muuta sellaista.
Okei, nyt meillä on laihdutustavoite ja osatavoitteet, mutta hirveän tärkeää on myös se, että muut tukevat päämääriäsi. Olen sikäli onnekkaassa asemassa, että Kari tsemppaa minua punttisalilla, Nina kotona ja loput kaverit ihan muuten vaan. Tämä blogivuodatuskin on tärkeä elementti, joka auttaa jaksamaan. Olen ottanut vastuulleni kertoa edistymisestäni kesäkuun alkuun asti. En tiedä moniko tästä oikeasti saa apua omaan laihduttamiseensa, mutta haluaisin uskoa, että iloa on muillekin kuin pelkästään minulle. Otan siis vastuuta muista ja samalla koen ”kannattelua” omissa pyrkimyksissäni. Koen oman projektini merkitykselliseksi, koska siitä saattaa olla apua myös muille.
Kesäkuun ensimmäiseen on enää noin kuusi viikkoa aikaa. Olen suurin piirtein puolessavälissä. Tämä hetki on varmasti kuurin rankin. Varsinkin kun omat motivaatiotasot ovat alhaalla, olisi viime viikonlopun repsahduksen jälkeen ollut täysin mahdollista lopettaa laihduttaminen ja tyytyä nykyisiin tuloksiin. Erikin esimerkki pitkästä jatkuvasta painonpudotuksesta, Karin punttisseura, (Nina, toim. huom.), tämä blogi ja onnistumisen kokemukset auttavat minua kuitenkin jatkamaan. Aion purra hammasta jakatsoa, josko saisin laitettua sen tavoitepaidan niskaani kesäkuun piknikeille.
Kiitos kaikille lukijoille ja kommentoijille!