Tukille kyytiä – liikuntapuistovinkki

Vinkki sarjasta ”ei tekosyitä” eli kun urheilu on tehty mahdollisimman helpoksi ja syyt treenaamattomuudelle ovat tasan korvien välissä. Jos eivät sitten fyysisesti jossain päin kroppaa. 

Meidän kodin lähelle pykäistiin talven aikana lähiliikuntapaikka, ja keväällä sinne minun ilokseni ilmestyi myös tukkiteline. El classico. Siinä voi joko nostaa tukkeja tai kyykätä tukki lisäpainona. Tai sitten yhdistää nämä molemmat ja voilá! Koko kropan pikatreeni on siinä. Lisäksi tarvitaan vain keskivartalohöykyytys, jos sitäkään – tämä liikekombo kun ottaa kyllä tukilihaksiston päälle mukavasti. Itse tein maassa kuppipitoja. 

Mulla on sellainen kutina, että näitä liikuntapaikkoja, kutsutaan niitä sitten puistoiksi, paikoiksi tai miksi lie, on nykyään joka lähiössä. Täällä Helsingissä ainakin. Ihan mahtava juttu. Eräänkin kerran kun hikoilin tuossa lähimmässä, niin sinne tuli treineri asiakkaansa kanssa tekemään tälle daamille ohjelman liikuntapaikalla toteutettavaksi. Erittäin jees. Ei sillä, ettenkö olisi salakuunnellut ja ottanut pari vinkkiä itsellenikin…

Lasten kanssakin olen tuolla usein huhkinut. En siis sillä mentaliteetilla, että nytpä teen täysillä rankan treenin, vaan jotta saisin liikunnan iloa tartutettua jälkikasvulle. Useimmiten hiki on tullut, pääasiassa ”et saa mua kiinni” -juoksu- ja loikkatreenin muodossa.

Tyylipoliiseille tiedoksi, että lippis on noin, ettei lippa osuisi tukkiin. Muutenhan lookki on mitä vetävin ;)