Verkkarit takaisin jalkaan

Aika on koittanut. Aika aloittaa muutosprosessi pelkästä äitihuuhailusta kohti muutakin elämää. Mikään kiire ei ole. Tavoitteena ei ole maraton kesällä, pikkumustaan mahtuminen lähiaikoina eikä muukaan ruumiinkurillisia toimenpiteitä vaativa h-hetki, vaan löytää taas mukava olo omasta kropasta. 

Tässä siis muutama juttu, jotka otan nyt agendalle. Joidenkin mielestä kuulostavat vaatimattomilta, toiset ovat sitä mieltä, että överiksi menee. Nämä kuitenkin tuntuvat tällä hetkellä itselleni sopivalta kuulostavia muutoksia. Saa kommentoida ja kysyä lisää, jos siltä tuntuu! Nuorempi lapseni on kaksi kuukautta vanha ja synnytys meni hyvin.

Liikunta

Olen ihan ok arkikunnossa. Semmoisessa, että koko ajan ei koske ja tästä härdellistä selviää ihan tuskitta. Aika ajoin kuitenkin selkää kolottaa, hartioita jumittaa ja sitä rataa. Syytän yöllisiä imetyksiä ja lasten roudailua epämääräisissä asennoissa yhdistettynä hujan hajan oleviin vatsalihaksiin. Peruskuntokin on vähän down raskausajan vähäisen liikunnan takia. Lääkkeeksi aion treenata oikeaoppisesti ensin kuntoon lantionpohjan ja syvät vatsalihakset. Niiden varassa keikkuu kuitenkin aikamoinen määrä kaikkea muuta varustusta, ja liian aikaisin aloitettu raju urheilu, esim. juoksu, hyppely, painojen reuhdonta, voi aiheuttaa vaikkapa tyrän tai virtsarakon laskeuman. Niitä onkin sitten isompi duuni korjailla. Suosittelen muillekin malttia tässä vaiheessa synnytyksestä palautumista! Väittäisin, etteivät omat vatsalihakseni oikein kunnolla palautuneet edellisen synnytyksen jälkeen, sillä vaikka muuten pystyinkin hyvin treenaamaan ja temppuilemaan, en toes to bar -liikkeessä saanut jalkoja nostettua ylös kuin koukkuasennossa. Toivon, että tällä kertaa, kun teen tätä toista (ja viimeistä!) kertaa, saan paketin rakennettua kunnolla kasaan eikä sitten keski-iässä tarvitse manailla, että pitikin lähteä riehumaan silloin liian malttamattomasti.

Käyn siis kerran viikossa Vipeltävän Siilin MamaCore-tunneilla, jotka on tarkoitettu nimenomaan synnyttäneille keskivartalon hallinnan palauttamiseen. Jokaiselta osallistujalta tarkistetaan vatsalihasten erkauma ja se, miten löytää syvien poikittaisten lihasten pidon. Lihaskunto- ja liikkuvuusharjoitteet tehdään huolellisesti, ja vetäjä muistuttaa jatkuvasti lantionpohjan ja syvien vatsojen käytöstä. Olen ollut nyt kahdella tunnilla ja molempien jälkeen on vatsoissa tuntunut hyvä treenipolte. Koen, että olen myös arjessa oppinut hallitsemaan syviä vatsoja paremmin ja erityisesti muistan silloin tällöin aktivoida niitä tässä temmellyksen lomassa.

Tuntien lisäksi aion nyt käydä säännöllisesti, tuskin joka päivä kuitenkaan, reippaalla vaunukävelyllä lasten päikkäriaikaan. Vesijuoksu ja uinti olisivat myös sopivaa liikuntaa, mutta uimahallireissu vaatisi lastenhoidollisia järjestelyjä, en ehkä jaksa vielä. Kuvan ulkogymi polttelisi, mutta vielä ei ole sen aika. Kesällä, maybe!

Ruoka

Syömisessä strategiani on more is more. Skarppaan ruokavaliota siten, että yritän syödä enemmän kunnollisia juttuja, jolloin hirveä nälkä ei tulisi puskista ja pakottaisi ähmäämään suklaalevyä kerrallaan. Eli enemmän ruokaa, hedelmiä, vihanneksia, pähkinöitä ja vähemmän karkkia, suklaata, pullaa, mehuja. Aikomuksena on myös testata sellaista nykyajan ihmisten kauppapalvelua, jossa valkataan reseptejä ja tilataan ainekset kaupasta ja haetaan ne sieltä sitten näppärästi. Eli suunnitelmallisuutta ruokailuun jo ennen kauppaan astumista, ja kaappien täyttöä hyviksillä. Herkutkin on kyllä hyviksiä, järkevissä määrin syötyinä. Kuvassa NaughtyBrgr:n Shroom burger eli sienipurilainen. Siinä oli vähän liikaa kaikkea – siinä mielessä sopii tähän mun dieettiin mainiosti :D

Oma aika

Onneksi hormonit jylläävät eikä omaa aikaa osaa ihan niin paljon kaivata kuin normaalisti. Silti olisi kiva viettää joskus hetki yksin, joskus miehen kanssa ihan kahdestaan. Meillä on projektina aikaistaa lasten nukkumaanmenoaikaa noin ysistä noin kasiin. Lisäksi pitäisi opettaa vauvalle tuttipullohommia, että voisin jättää hänet pidemmäksi kuin imetysten väliseksi ajaksi isälleen tai jollekin muulle hoidettavaksi. 

Näillä eteenpäin. Rennosti, mutta eteenpäin kuitenkin.