Hyvä Mies™, tai: Tutkimusmatkailua tuntemattomalla alueella

Palstalla vallitsevaan radiohiljaisuuteen on syynsä, mutta ihan hävettää kertoa siitä. Syy on nimittäin aika nolo… Ja kyllä, arvasitte varmaan ihan oikein – mieshän se on.

Mutta! Puolustuksekseni kerrottakoon, ettei kyseessä ole ihan mikä tahansa mies! Olen nimittäin sattunut bongaamaan harvinaisen, uhanalaisen lajin. Se laji on nimeltään Hyvä Mies.

Tämä harvinaisen lajin edustaja osui eteeni aivan yllättäen joitakin viikkoja sitten. Ja hämmentävää kyllä, Hyvä Mies™, kuten tätä tästä edespäin kutsuttakoon, ei muuttunut yhteisen yön jälkeen sammakoksi vaan säilytti erityisyytensä vielä seuraavanakin päivänä. Aamulla tämä halusi nimittäin pitää kiinni ja pussailla, ja sitten mennä yhdessä aamiaisella. Lähtiessään Hyvä Mies™ sanoi, että soitellaan.

Entä mitä sanoi kyyninen sinkkutyttö siihen? ”Joo, joo.”

Vielä samana iltana puhelin soi.

”Mitä asiaa?”, kysyin vähän hämmentyneenä vastatessani. Hyvä Mies™ vastasi, kai yhtä hämmentyneenä, että ei oikeastaan mitään, kunhan tahtoi jutella.

”Mähän sanoin, että soitellaan!”

Häpeäkseni joudun tunnustamaan, että tässä kohtaa taisin päästää ilmoille oikean räkänaurun. Ei taida viaton poikaparka tietää miten moneen kertaan etäisesti  hänen lajitovereitaan muistuttavat yksilöt ovat sanoneet, että soitellaan, nähdään, törmäillään, kuullaan, ollaan yhteyksissä… Ja eipä olla sitten soiteltu, nähty, törmäilty — you get the picture.

 

Ja nyt yhtäkkiä on sitten Hyvä Mies™, joka sanoo mitä tarkoittaa ja tarkoittaa mitä sanoo! Että soitellaan – ja sitten se soittaa! Outoa!

Pari vuotta lähinnä kaikentasoisia kusipäitä tapailtuani tämä on ihan uutta, tutkimatonta maastoa. Olo on kuin tutkimusmatkailijalla. Kuin Kolumbuksella uudella mantereella, sellaisella missä kartta on vain valkeaa paperia ja se pitää itse kulkiessaan piirtää.

Ja varmaan kuten Kolumbustakin, minuakin vähän hirvittää: mitäköhän tästä tulee?

 

 

Kuvat: ucblibraries.colorado.eu, flatrock.org.nz