Nainen kiihottuu vain kotitöistä, tai: Porn for Women?

Kirjakaupassa silmääni osui lupaavalta kuulostava kirjanselkämys: Porn for Women. Jännää!

Voittekin varmaan kuvitella pettymykseni, kun kirjan avattuani sisällöksi selvisikin tämä:

10.jpg

Kirjan esittelyssä kerrotaan näin: ”The Cambridge Women’s Pornography Cooperative traveled far and wide, surveying women across the land, to find out. They asked young women, old women, rich and poor, ”what really, really, gets you hot?” — Prepare to enter a fantasy world. A world where clothes get folded just so, men insist on changing diapers, delicious dinners await, and flatulence is just not that funny.”

Joo, tajuan kyllä, että kyseessä on humoristinen teos. Minua ei kuitenkaan naurattanut, vaan lähinnä ärsytti. Kirja vahvistaa übervanhanaikaisia stereotypioita sukupuolten eroista – käsitystä jonka mukaan nainen rakastaa siistiä kotia, ja mies taas ei koskaan osallistu siivoamiseen. Nimeämällä kirja naisten pornoksi naisista tehdään myös epäseksuaalisia olentoja, joiden ajatellaan saavan suurimmat kiksinsä siitä, että ukko on kerrankin viikannut puhtaat vaatteet kaappiin tai tarttunut pölyhuiskaan.

2.jpg

Nyt varmaan mainostan taas omaa tiukkapipoisuuttani, mutta minä ainakin pidän tällaista aika halveksuvana molempien sukupuolten edustajia kohtaan. Eikö olisi jo aika unohtaa tällainen elähtänyt soopa?

Ja kuten tavallista, nerokkaan xkcd-saitin sarjakuva kuittasi asian hienosti:

porn_for_women.png

Juuri näin. Minä ainakin elän maailmassa, jossa kotityöt jaetaan tasan. Mies siivoamassa ei siis varsinaisesti ole mitään tajunnanräjäyttävää – haloo, tyyppihän vain hoitaa kotihommista oman osansa. Jos siis tahdon pornoa, katson pornoa. Ja sillä ei muuten ole mitään tekemistä siivoamisen kanssa.

 

Psst! Jos kotitöihin liittymätön porno kiinnostaa, tarkasta nämä:

Huomenna, tai: Lady Porn Day

Lady Porn Day, tai: Kuumia trailereita

 

Kuva: chroniclebooks.com

Suhteet Seksi Kirjat Ajattelin tänään

Perhe ja työpaikka lieventävät tuomiota, tai: Raiskauksen seuraukset II

Kirjoitin muutama viikko sitten raiskauksen seurauksista, ja lainasin tekstissä Rikosoikeuden professori Terttu Utriaista. Utriaisen mukaan Suomessa suojellaan raiskaajaa: ”Muualla raiskaussäännös lähtee uhrin suojelusta ja meillä tekijän suojelusta. Meillä on miesnäkökulma ja muualla naisnäkökulma.”

Siltä varalta, että joku ei vielä Utriaista uskonut, otettakoon todisteeksi tänään silmääni osunut uutisotsikko: ”Perhe ja työpaikka lievensivät raiskaajan tuomiota.”

1.jpg

Ilta-Sanomien jutusta kävi ilmi, että tuusulalainen mies oli raiskannut entisen avopuolisonsa väkivaltaisesti – nainen kun ei suostunut ’jäähyväisseksiin’. Raiskaus sisälsi hakkaamista, uhkailua ja kuristamista. Naisen lapsi nukkui raiskauksen aikana samassa asunnossa.

Helsingin hovioikeudessa miehen alkuperäinen ehdoton vankilatuomio muuttui ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi. Syyksi tähän mainittiin se, että miehen ”elämäntilanne on rikokseen syyllistymisen jälkeen muuttunut siten, että hänellä on perhe ja työpaikka, vankeusrangaistuksen tuomitseminen ehdottomana on epätarkoituksenmukaista.”

Olen sanaton.

Jos olisin nyt Helsingissä, lähtisin välittömästi järjestämään mielenosoitusta hovioikeuden eteen. Mutta en ole, ja niinpä joudun tyytymään takomaan näppäimistöä vihaisesti. Olo on voimaton. Mitä tällaiselle voi tehdä? Mihin tällaisesta voi valittaa?

Oikeuteen? Koko ajatus melkein naurattaisi, jos se ei itkettäisi niin perkeleesti.

 

Kuva: sociology.com

Suhteet Oma elämä Ajattelin tänään Uutiset ja yhteiskunta