Viime aikoina olen vaahdonnut miehistä jotka eivät anna naisille orgasmeja sekä Hollywoodista osasyyllisenä miesten ilmeiseen naisten hienomekaniikkaan liittyvään tietämättömyyteen. Asian surullisesta tilasta ei kuitenkaan voine syyttää ainoastaan yleistä laiskuutta, elokuvia eikä edes pornoteollisuutta. Näiden kolmen lisäksi syytän myös feikkiorgasmeja.

Sexual Solitaire -blogin Ashley Garmany kirjoitti taannoin miehille suunnatun tekstin feikkiorgasmeista sekä siitä miten moiset tunnistaa. Jotkut saattaisivat raivostua Ashleyn näin paljastettua sisarkunnan salaisuuksia, mutta itse arvostan kissan nostamista pöydälle. Sitä paitsi, kuten Ashley huomauttaakin – informaatiosta eivät hyödy niinkään jutun lukevat miehet, vaan ne naiset joiden kanssa kyseiset miehet myöhemmin tulevat vehtaamaan.

Feikkiorkuilla tuomitsemme nimittäin sekä itsemme että kanssasisaremme epätyydyttäviin seksikokemuksiin. Toimintatavoistamme tietämätön mies kun saattaa alkaa kuvitella kaikkien naisten laukeavan alta minuutin panon, ja jos näin ei myöhemmin käykään, luulee tämä naisessa olevan vikaa. Niinpä naisella ei ole kivaa, mikä johtaa siihen ettei miehelläkään ole yhtä kivaa kuin muuten voisi olla, ja se puolestaan johtaa siihen ettei seuraavaa kertaa tule. Tai jos tuleekin, niin mitään muuta ei ainakaan tule. Lopputulos: epic fail.

Sen sijaan jos miehelle sanoo suoraan, että kuule hani tällä menetelmällä ei tule muuta kuin uni, tietää tämä seuraavalla kerralla paremmin mitä tehdä ja mistä koskettaa. Lopputulos: win-win situation. 

Tällainen rehellisyys tulisi ilmeisesti tarpeeseen – Indianan yliopiston tutkijoiden tekemä National Survey of Sexual Health and Behaviour paljasti, että haastatelluista miehistä 85 sanoi edellisen seksikumppaninsa saaneen orgasmin. Naisten mukaan todellisuudessa lauenneita oli ainoastaan 64 prosenttia.

Parinkymmenen prosentin heitto lukujen välissä on vähintäänkin huolestuttava. Kuinka vähän tiedämmekään toisistamme ja niistä kuuluisista onnen avaimista – siitä mitä nappia painaa tai mistä narusta vetää. Ja onko niin, että ilman feikkaamista voisimme mahdollisesti kasvattaa orgasmipotentiaaliamme 21 prosenttia?

Olen aika ylpeä siitä, että en ole koskaan feikannut. En, vaikka välillä on tehnyt mieli. Mielestäni pitää aina kyetä sanomaan, että nyt ei kyllä onnistu, oli syy mikä tahansa. Epärehellisyydellä kun emme koskaan opi, puolin ja toisin, mikä toista oikeasti miellyttää. 

Mitä mieltä te olette? Rehellisyys pedin perii, vai fake it ’til you make it?

Kuva: ditoratti.me