What’s Your Number, tai: Montako miestä on liian monta miestä?
http://youtu.be/j9stplJF1ek
Puhuimme baarissa ystävien kanssa pian teattereihin tulevasta What’s Your Number -leffasta, ja sen myötä keskustelu jatkui luontevasti tiettyyn suuntaan. Nimittäin itse kunkin seksikumppanien määrään.
Leffassa lievästi hömelöltä vaikuttava päähenkilö saa kauhukseen kuulla, että 20 kundia naituaan tämän tsäänssit päästä naimisiin jotakuinkin romahtavat. Ja koska päähenkilö on hypännyt punkkaan jo yhdeksäntoista uroon kanssa, päätyy tämä tietysti ainoaan loogiseen ratkaisuun – siis käymään eksiään uudelleen läpi, jottei vahingossakaan lisäisi listalleen enää yhtään miestä. Muutenhan Se Oikea menee sivu suun!
Fiksua? Joo ei. Tällainen numeroihin tuijottaminen, samoin kuin toki koko myyttisen Sen Oikean etsiminen tuntuu lähinnä idioottimaiselta. Aivan kuin naimisiin pääsy olisi yhä naisen elämän pääpointti. Vanhanaikainen ja kauhistuttava ajatus, jota elokuvantekijät jostakin syystä vaalivat vuodesta toiseen…
Joka tapauksessa leffan trailerin myötä mekin jäimme baarikeskustelussa numeroihin jumiin. Pohdimme nimittäin ikuisuuskysymystä, jota Sinkkuelämää-sarjassakin joskus setvittiin: how many men is too many men?
Mitään absoluuttisen vastauksen antavaa matemaattista kaavaa kysymykseen ei tietenkään voi soveltaa. Mutta erityisen jännittävän kysymyksestä tekee se, että yleisesti hyväksyttävä luku, sellainen vaaraton keskiarvo, vaihtelee radikaalisti riippuen siitä millaisessa piireissä sattuu keskustelua käymään.
Kouluaikaisista ystävistäni monet ovat jo naimisissa, ja useat heistä ovat vannoneet ikuista uskollisuutta ensimmäiselle tai toiselle poikaystävälleen. Niinpä näiden naisten kanssa asiasta puhuttaessa tuntuu toisinaan, että mikä tahansa yli viiden kipuava luku on ns. ihan vitusti liikaa. Ja vaikka olenkin toki onnellinen, että he ovat löytäneet itselleen sopivan kumppanin, en voi olla salaa ajattelematta: et ehkä ikinä saa tietää millaista on harrastaa seksiä muiden miesten kanssa! Et ehkä koskaan pääse selville kaikista niistä jutuista, joista saattaisit tykätä! Ja niistä, joista et todellakaan tykkää… (Hello, anal sex.) Sehän on kuin parkkeeraisi loppuelämäkseen ensimmäiseen kohdalle osuneeseen ravintolaan, eikä koskaan pääsisi maistelemaan muualla tarjottavia herkkuja!
Mutta tietenkään en sano näitä ajatuksiani ääneen. Kuten en yleensä myöskään omaa lukuani – kun asiasta tulee näissä piireissä puhetta, pitää tämä tyttö yleensä suunsa supussa. Muutenhan ne pian katsovat kuin Babylonin pahinta porttoa.
Toinen ystäväpiirini taas koostuu lähinnä villeistä ja vapaista sinkkunaisista, ja heille mikä tahansa luku alle useamman kymmenen tuntuu olevan häviävän vähän. Nämä naiset katsovat parisuhteita kieroon ja miettivät, että ai oikeastiko jaksat panna saman kundin kanssa vielä viikon jälkeen. (No okei, tämä oli ehkä hieman liioiteltua, mutta you get the point.)
Luvuista puhuttaessa liikutaan siis yhä vaarallisilla vesillä. Aina on riski, että jollakulla on nokan koputtamista siihen miten petisi petaat ja miten siinä makaat.
Mitä mieltä te olette numerobisneksestä? Entä kumpaan koulukuntaan kuulut – pidätkö lukusi alhaisena vaikka väkisin, vai pyritkö koko ajan suurempiin numeroihin? Vai eikö teillä lasketa?
So many men, so little time… Vaiko sittenkin so many men, so many reasons to sleep alone?
Kuvat: mattsko.wordpress.com, giftfinder.ie