Silmä silmästä

Etelä-Koreassa minulla oli harvinaisen vaaleat hiukset, lumoavan siniset silmät, plastiikkakirurgian tavoiteltuimmat luomet ja ihanan kapeat kasvot. Siitä alaspäin olin kuitenkin aikalailla toinen tarina.

Ehkä juuri tämän takia valokuvausta opiskeleva ystäväni pyysi minua meikkikuvauksiensa kohteeksi. Tottakai suostuin auttamaan ystäväni portfolioni tekemisessä, vaikka lähikuvat kasvoistani melko paljon hirvittivätkin.

Pari päivää sitten ystäväni sitten lähetti minulle sähköpostia kuvineen, pahoitteli viivettä ja kyseli mitä ajattelin hänen otoksistaan. Vastasin, että kiva kuulla sinusta, olin jo unohtanut kuvat ja että hienolta näyttävät, vaikka vain oma naama kuvissa lymyileekin paksun meikkikerroksen, tekoripsien sekä todennäköisesti pitkien photoshoppaussessioiden jälkeen.

Suomessa olen nyt ihan tavallinen tyttö, ulkoisesti lähes kuten kaikki muutkin. Poikkeuksena ovat kuitenkin sadat rikastuttavat kokemukset ja elämykset, joista yhden jaan yllä olevan kuvan muodossa.