SURVIVAL MODE

Törmäsin tähän kuvaan muutama viikko sitten, kun joku tuttava oli jakanut sen omassa instastoorissaan. Siitä asti tuo kuvan viesti on pyörinyt päässä tasaiseen tahtiin. After years of living your life in survival mode, you are exhausted. Siis totta tosiaan, saatana sentään! Tässähän on painettu töissä, opiskeluissa ja harrastuksissa selkä vääränä vuositolkulla. Ja vaikka nyt on ollutkin kevyempää, olen vieläkin aika poikki. Syksyllä olin tosi väsynyt ja alakuloinen, mutta ajattelin, että joku syysmasis se vaan. Istuin työpaikan kehityskeskustelussa pidättäen itkua ja lähinnä kuunnellen, miten pitäisi ottaa enemmän roolia ja kehittää ja kehittyä, vaikka itse koin että työtä on ollut meidän pienentyneessä tiimissä aivan liikaa. En oikeastaan edes muista viime vuoden loppupuoliskosta ihan hirveästi. Ja nyt vasta herään jonkun nettimeemin kautta ajattelemaan, että niin joo, vähän on survival modessa tosiaan painettu.

Ajattelin, että jonkinlainen päiväkirjan kirjoittaminen voisi tehdä pitkästä aikaa ihan hyvää. Yritin itse asiassa ensin kirjautua ikivanhalle livejournal-tililleni, jota en ole päivittänyt vuosikausiin. En päässyt sisään, koska salasana olisi pitänyt uusia, eikä minulla tosiaankaan ole enää  pääsyä sille sähköpostitilille, jota olen niiden tunnuksien luonnin aikaan käyttänyt. Jos ei kerran pääse omaa yksityistä livejournalia päivittämään, niin täytyy varmaan sitten päivittää tämmöistä julkista blogimuotoista kikkaretta. Haluanko, että joku lukee tai tunnistaa? No en oikeastaan. Tässä mää nyt silti olen, kokeillaan.

Kaikkea tätä väsymystä ajatellen korona tuli hyvään aikaan. Nyt on saanut pitkästä aikaa pysähtyä, ja on ollut aikaa miettiä omaa elämää ja mielenterveyttä. Olen päässyt näissä pohdinnoissa nyt siihen vaiheeseen, että haluaisin elämän jatkuvan eri tavalla, kuin ennen korona-aikaa. Mutta että miten, siinä on vielä vähän työstettävää. Olen ollut joitakin viikkoja lomautettuna, ja olen siitä onnellinen. Onkohan tämä ehkä sellainen asia, jota ei saisi sanoa ääneen, vai miksei koskaan kukaan sano olevansa tyytyväinen lomautukseen? Pankkitilinihän ei toki ole tyytyväinen, mutta mielenterveys kyllä.