UUSIA RUNOJA

 

Sinä teet työsi, hoidat jokapäiväiset askareesi

ja samalla minä teen työni

sinussa:

        Minun työni on

        olemista ja ihailua, ihastumista

        tähän jokapäiväiseen ihmeeseen

 

                      ho hoi siellä! lasten ääni kiirii kilpaa kevätlintujen kanssa

                      samasta lähteestä saavat valonsa linnut ja lapset.

 

Minun olemiseni on 

valoa ja avaruutta, koivun kalpea kylki ja alastomat oksat

riippuvat, kylpevät

valossa

 

Tuolla kuusikolmikko kurkottaa korkealle pilvettömään sineen,

symmetrinen ruskea lehti tuulessa

kieppuu

 

Leikkikenttä tyhjenee,

on aivan hiljaista.

Vain linnunlaulu ja ystävällisten puiden varjot

seuranani

 

leikkikentän laidalla. 

 

 

 

Tuoreille ylioppilaille (ja muille valmistuville, kesää odottaville)

Tälle paikalle

heinien sekaan humisevien puiden suojaan

kutsun kaikki ystäväni

 

Täällä voimme oikoa talven jäljiltä kankeita jäseniämme,

maata sammalmättäällä, juopua kesäsateesta,

pulikoida kirkkaissa lähteissä:

                                                                    otsamme kirkkaat kuin vedet

 

Taivaanlinnut ovat tervetulleita tänne

keikkumaan notkeille oksille

ihan huvin vuoksi vain.

 

Riisumme leninkimme, juhlapukumme

annamme auringon meitä suudella,

 

ylioppilaslakit jättää naulaan,

työmme on nyt ohi.

 

Olemme vapaita ja oi,

miten nuoria ja kauniita me olemme. 

 

Kivaa kevättä kaikille. Kohta se on jo täällä, kesä nimittäin!

 

Runot: Saila Lyytinen

Kuvat: pixabay

Kommentoi